Julkaistu , julkaisija

Geeniperimään pohjautuvalla ruualla kohti terveellisempää elämää

Geeniperimään pohjautuvalla ruualla kohti terveellisempää elämää

Mitä nutrigenomia on ja mitä siinä tutkitaan?

Nutrigenomia on tärkeä genetiikan osa-alue, jolla on todella suuri merkitys hyvinvointiimme nyt ja tulevaisuudessa. Nutrigenomian tutkiminen vaatii paljon osaamista biokemian, fysiologian, ravitsemustieteen ja genetiikan alueelta. Nutrigenomiassa tutkitaan erityisesti ravintoaineiden ja ihmisen genomian eli kansankielellä sanottuna perintötekijöiden välisiä yhteyksiä ja vaikutuksia. Jokaisella meistä on ainutlaatuinen geeniperimä ja erityyppiset ravintoaineet vaikuttavat meihin eri tavoin molekyylitasolla. Nutrigenomian avulla voidaan tehdä geeniperimään pohjautuvia yksilöllisiä ravintosuosituksia, joilla voidaan parantaa elämänlaatua, lievittää mahdollisia terveydellisiä haasteita ja ehkäistä erityyppisten sairauksien syntyä kuten diabetes, sydän ja verisuonisairaudet jne. Oikea ravinto voi olla ennaltaehkäisevä lääkkeemme. Nutrigenomiaan liittyy olennaisesti epigenetiikka, joka on nyt kuumin genetiikan tutkimuksen kohde. Epigenetiikassa tutkitaan ravinnon lisäksi myös mm. ympäristön ja olosuhteiden vaikutuksia geenien ilmentymiin eli miten geenit vaikuttavat hyvinvointiimme. Nutrigenomia ja epigenetiikka on juuri Nordic Genex Oy:n ydinosaamista.

Miten geeniperimämme ja epigenetiikka vaikuttaa meihin käytännön tasolla?

Tutkimusten mukaan (esim. Dutch famine birth cohort study) kyse ei ole pelkästään vanhemmilta perityistä geeneistä vaan myös geeniperimästä 2-3 sukupolven takaa. Elinympäristö, ravinnon saanti tai puute elämän ja raskauden aikana vaikuttavat jälkeläisiin. Yllämainitussa tutkimuksessa lapsilla, joiden äideillä oli aliravitsemusta raskauden aikana, oli suurempi riski liikalihavuudelle, diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin ja muihin sairauksiin ja terveyteen liittyviin häiriöihin. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että on tärkeää tutkia sekä genetiikkaa että epigenetiikkaa. Terveydellisiä haasteista tulee lisäksi elämäntapojen muutoksista viimeisen 100-200 vuoden ajanjaksolla. Vähentynyt fyysinen aktiivisuus ja prosessoitu ravinto vaikuttavat selkeästi hyvinvointiimme ja edesauttavat ns. elämäntapasairauksien syntyä.

Mihin ravinnolla pystytään vaikuttamaan?

Kehomme prosessit ovat hyvin monimutkaisia ja niihin liittyy erilaisia reseptoreita, molekyyleja, entsyymejä sekä geenejä, jotka aktivoituvat tai ”sammuvat” riippuen ulkoisista meihin vaikuttavista tekijöistä. Näillä prosesseilla ja mekanismeilla on vaikutusta mm. vanhenemiseen, kroonisiin tulehduksiin ja metaboliseen stressiin. Rasvojen, hiilihydraattien ja proteiinien aineenvaihdunta on sidoksissa geeneihimme, jotka osaltaan vaikuttavat siihen, miten prosessoimme ja käytämme näitä makroravinteita hyväksemme. Sama koskee myös mikroravinteita kuten vitamiineja ja mineraaleja. Pystymme vaikuttamaan ravinnollamme siis mm. tulehduksiin, kolesterolitasoihin, liikalihavuuteen, hormonien toimintaan ja sokeritasapainoon.

Nutrigenomia on kokonaisvaltaista tiedettä, jossa paneudutaan lukuisiin yksityiskohtaisiin hyvinvointiin vaikuttaviin mekanismeihin. Ravinto on tiukassa yhteydessä kehomme prosesseihin ja sen myötä se voi olla hyvä ystävämme tai kavalin vihollisemme.

Geenitestit Life.fi verkkokaupassa löytyy täältä!

Teksti: www.nordicgenex.com


Kirjoita kommentti
Otsikko
Kommentti