Innostu kanssamme!

Näytä nykyinen sisältö RSS-syötteenä

Innostu kanssamme!

Täältä voit lukea ajankohtaisia ja mielenkiintoisia artikkeleita hyvinvointiin liittyen.


31 - 40 / 148 tuloksesta
Julkaistu , julkaisija

Lokakuun kuukauden tuote: Life Iron+C

Lue koko viesti: Lokakuun kuukauden tuote: Life Iron+C

Life Iron+C – hyvin imeytyvä rautavalmiste

Life Iron+C on vatsaystävällinen, kelaattimuotoista kolmiarvoista rautaa sekä happoneutraloitua C-vitamiinia sisältävä, hyvin imeytyvä valmiste lisääntyneeseen raudan tarpeeseen.

Mitä rauta tekee?

Raudan tehtävä elimistössä on toimia punasoluissa esiintyvässä hemoglobiinissa hapen sitojana kuljettaen näin happea kudoksiin sekä hiilidioksidia takaisin keuhkoihin poistettavaksi. Tämän tärkeän tehtävänsä vuoksi rauta onkin välttämätön hivenaine. Se on osana myös monissa aineenvaihduntaan osallistuvissa entsyymeissä.

Milloin rautaa tarvitaan?

Rautaa tarvitaan koko elämän ajan vaihtelevia määriä. Kehon raudantarve on suurimmillaan nuoruudessa, raskauden ja imetyksen aikana, tai kun olet menettänyt verta. Raudanpuutetta saattaa kuitenkin esiintyä kaiken ikäisillä mm. runsaiden kuukautisten, laihduttamisen, puutteellisten ravintotottumusten, syömishäiriöiden sekä imeytymishäiriöiden vuoksi. Lisäksi rankka kuntoilu ja urheilu lisäävät raudan tarvetta. Raudanpuutteen oireina ovat yleisimmin väsynyt ja voimaton olo, päänsärky, huimaus sekä hengästyminen. Myös lasten keskittymishäiriöiden taustalla saattaa olla vähäinen raudan saanti.

Raudan tutkitut vaikutukset

Raudan hyväksyttyjä terveysväittämiä ovat mm. edistää normaalia kognitiivista toimintaa, edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa, edistää normaalia punaisten verisolujen ja hemoglobiinin muodostumista, edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa, auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta, osallistuu solujen jakautumisprosessiin.

Valitse Life Iron+C! Tuote sisältää raudan lisäksi myös C-vitamiinia, joka edistää raudan imeytymistä.

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

D-vitamiini valokeilassa

Lue koko viesti: D-vitamiini valokeilassa

D-vitamiinin tärkeät ominaisuudet hyvinvoinnillemme ovat entistä kiistattomampia. Samaan aikaan todetaan, että monissa Pohjoismaissa D-vitamiinitasot ovat liian alhaiset. Mitä tämä tarkoittaa? Kysyimme asiasta emeritusprofessori Johan Moanilta, joka kuuluu aihepiirin johtaviin tutkijoihin.  

Paras ratkaisu D-vitamiinipulaan ei ole enää kaukana, koska auringonvalon ja D-vitamiinin yhteys on kiistämättömästi todettu, OUS Radiumhospitaletin ja Oslon yliopiston tutkija, emeritusprofessori Johan Moan toteaa.

– Miljoonien vuosien ajan ihmiskunta pysytteli päiväntasaajan tuntumassa ja tottui vahvaan auringonsäteilyyn. Vähitellen jotkut vaelsivat kohti pohjoista, jossa auringonvalosta tuli puutetta. Niinpä näille ihmisille kehittyi vaaleampi iho, joka suodattaa valoa paremmin läpi kuin tumma iho. Tämän avulla ihminen pystyi hyötymään D-vitamiinista.

Myös kylmässä Pohjolassa aurinko on tämän elintärkeän vitamiinin päälähde.

– Jos otat aurinkoa noin 10–15 minuuttia koko keholle kaksi kertaa viikossa keskellä päivää juhannukseen asti, saat nostettua D-vitamiinin alhaiset talvitasot terveellisemmälle kesätasolle, Moan sanoo.

Tämä määrä aurinkoa vastaa kolmesta neljään minuuttia vahvaa kesäaurinkoa koko keholle päivittäin tai noin 30 minuutin kasvojen, käsien ja kyynärvarsien auringonvalolle altistamista.

– Toisin sanoen aurinkoa pitäisi saada enemmän kuin ”muutama minuutti,” hän sanoo.

Moan on sitä mieltä, että kannattaa vetää hihat ylös ja avata takin kaulus niin usein kuin voi, jotta paljas iho saa hieman aurinkoa myös ilman aurinkorasvakerrosta.

Moan ei halua vähätellä liiallisesta auringonotosta johtuvaa syöpäriskiä, mutta hänen mukaansa monet Pohjoismaissa kärsivät D-vitamiinipuutteesta ja tarvitsevat lisää auringonvaloa. Varsinkin tummaihoiset tarvitsevat enemmän aurinkoa. Tämän takia solarium voi hänen mukaansa olla yksi vaihtoehto, mutta ainoastaan hetken kerrallaan: maksimissaan 10 minuuttia kahdesti viikossa talvisaikaan. Hän painottaa, että on tärkeää olla liioittelematta, koska ihosyövän riski kasvaa auringonoton määrän kasvaessa.

– Hyödyn pitää olla tasapainossa riskien kanssa, professori Moan sanoo.

Seitsemän vuoden ajan Johan Moan oli ainoa norjalainen, joka uskoi valon parantavan ihosyöpää. Ihmiset nauroivat ajatukselle, mutta nyt nauru on lakannut.

– Kun tiettyä voidetta levitetään iholle ja kolmen tunnin jälkeen aluetta valaistaan punaisella valolla, syöpäsolut kuolevat, ja terveet solut pysyvät terveinä. Iho näyttää yhtä hyvältä myös käsittelyn jälkeen, eikä ihoon jää yhtään arpea, Moan sanoo.

Nykyään lukemattomat potilaat ympäri maailmaa voivat kiittää norjalaisen tutkimusta parannuttuaan ihosyövästä ilman kirurgiaa.

D-vitamiinin tärkeys ihmiselle ei ole mitään uutta. Jo 1900-luvun alusta lähtien on tiedetty, että D-vitamiini ehkäisee riisitautia lapsilla, luukatoa ja puutostiloja, mutta vasta viime vuosina tutkijat ympäri maailmaa ovat saaneet selvitettyä, kuinka hämmästyttäviä terveysvaikutuksia D-vitamiinilla on.

– Nyt tiedämme, että D-vitamiini kytkeytyy myös moneen muuhun sairauteen: sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen, niveltulehduksiin, MS-tautiin ja muihin hermostoon liittyviin sairauksiin. Tästä johtuen uusia tieteellisiä artikkeleita ilmestyy tiuhenevaan tahtiin. Jopa minun on vaikea pysyä mukana, vaikka teen päivittäin töitä D-vitamiinin parissa, Moan sanoo.

Hänen mukaansa riisitauti katosi lähes kokonaan 1920-luvulla aurinko- ja kalanmaksaöljykampanjoiden myötä, mutta tänään yhä useampi kärsii D-vitamiinin puutteesta. Riskiryhmässä ovat varsinkin tummaihoiset tai henkilöt, jotka uskonnollisista syistä haluavat peittää ihonsa. Myös sillä voi Moanin mukaan olla merkitystä, että pysyttelemme sisätiloissa, koska saatamme pelätä ihosyöpää, ja syömme vähemmän rasvaista kalaa.

Varsinkin talvella D-vitamiinia pitäisi saada enemmän ravinnosta. Päivittäinen saantisuositus on 10–20 mikrogrammaa. Suomalaismiehet saavat ruuasta noin 11 mikrogrammaa ja naiset hieman vähemmän eli noin 8,5 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä (Finravinto 2012 –tutkimus).

– Hyvin ylipainoiset ihmiset (BMI yli 30) tarvitsevat huomattavasti enemmän D-vitamiinia kuin normaalipainoiset, koska vitamiini on rasvaliukoista ja varastoituu rasvakudokseen, Moan sanoo.

Myös raskaana olevien naisten ja vanhempien ihmisten on tärkeää varmistaa riittävä D-vitamiinin saanti.

– D-vitamiini vaikuttaa moniin niin kutsuttuihin epigeneettisiin tekijöihin kohdussa. Ikäihmiset tarvitsevat enemmän D-vitamiinia koska heidän ihonsa on ohuempaa, eikä enää pysty tuottamaan yhtä paljon vitamiinia kuin aikaisemmin. Vanhemmilla ihmisillä saattaa myös olla huonompi ruokavalio, professori Moan sanoo.

 


Johan_Moan

Johan Emilian Moan, fysiikan professori

Tausta:

Väitteli biofysiikan tohtoriksi vuonna 1975. On tutkinut valobiofysiikkaa ja valokemiallisia syöpähoitoja vuodesta 1972 lähtien. Professori vuodesta 1991 lähtien. Töissä Norjan Radiumhospitaletissa ja Oslon ylipistossa.

Palkinnot:

Oslon yliopiston ja Forskningsparkenin 1. palkinto projektikilpailussa (1995), Radiumhospitaletin ja Forskningsstiftelsenin ”Innovation Prize” (1996), kansallinen Bergesen-palkinto yleishyödyllisestä tutkimuksesta (1998), European Society for Photobiologyn kunniapalkinto (1999), Venture Cup -palkinto (2001) sekä Birkeland-palkinto (2003).

Teksti: Lena Roer

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

10 vinkkiä flunssakauteen

Lue koko viesti: 10 vinkkiä flunssakauteen

Mitä viileämmäksi ilmat muuttuvat, sitä mieluummin pysyttelemme sisätiloissa ja sitä helpommin virukset ja bakteerit pääsevät leviämään. Näillä vinkeillä saat pidettyä flunssapöpöt loitolla!

1. Pese kädet…
Hyvä hygienia on yksi helpoimmista ja tehokkaimmista keinoista suojautua bakteereilta ja viruksilta. Pese kätesi aina vessakäyntien yhteydessä ja ennen syömistä. 

2. … ja pidä kädet pois kasvoiltasi!
Jos koskettelet silmiäsi tai nenääsi käsilläsi tai vaikkapa laitat sormen suuhusi, bakteerit ja virukset pääsevät helposti siirtymään käsistäsi elimistöösi.

3. Ulkoile
Syksyn flunssa-aaltojen yksi syy on se, että ihmiset ahtautuvat sisätiloihin, kun työt ja koulut alkavat.

4. Nuku kunnolla…
Lepääminen, nukkuminen ja stressin välttäminen antavat keholle parhaat mahdollisuudet rakentaa vahvaa immuunipuolustusta.

5. … ja nuku säännöllisesti!
Vinksallaan oleva vuorokausirytmi altistaa viruksille ja bakteereille. Yleensä olemme alttiimpia tartunnoille iltaisin, mutta tutkijat ovat huomanneet, että jos elimistön sisäinen kello on sekaisin, alttius on yhtä suuri riippumatta vuorokauden ajasta.  

6. Puhdista kännykät ja tabletit
Flunssavirus voi elää useita tunteja elimistön ulkopuolella. Esimerkiksi kännykät ja tabletit kiertävät kouluissa monissa käsissä. On hyvä puhdistaa niiden pinnat silloin tällöin.

7. Vahvista immuunipuolustustasi
Syö monipuolisesti ja terveellisesti, ja suosi hedelmiä ja vihanneksia. Älä unohda D-vitamiinia, kun päivät lyhenevät. D-vitamiini tukee immuunipuolustuksen normaalia toimintaa.*

8. Ota tehotuotteet avuksesi
Ota avuksesi tuotteet, joita käytetään ehkäisemään vilustumista ja helpottamaan flunssan oireita. Yksi perinteinen flunssan ehkäisyyn käytetty tuote on echinacea.

9. Puhdista nenän hengitystiet
Pidä nenän hengitystiet puhtaina nenäkannun avulla. Nenähuuhtelu haalealla suolavedellä puhdistaa hellävaraisesti epäpuhtauksia sieraimista ja kostuttaa kuivia limakalvoja.

10. Huomaa ensimmäiset oireet
Flunssa tarttuu helposti varsinkin ensimmäisten päivien aikana. Jos tunnet flunssan hiipivän, vältä muiden ihmisten lähellä olemista, pese käsiäsi usein ja työskentele kotoa käsin, jos se on mahdollista.

*Ravintolisä ei korvaa monipuolista ruokavaliota. On tärkeää syödä tasapainoisesti ja noudattaa terveellisiä elintapoja.

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Omega-3-pommi: lohta ja gremolataa

Lue koko viesti: Omega-3-pommi: lohta ja gremolataa

Tiedätkö, missä elintarvikkeissa on eniten omega-3-rasvahappoja? Koostimme omega-3 –rikkaista raaka-aineista herkullisen lohireseptin. Lohen kruunaa pellavansiemenöljystä ja saksanpähkinöistä tehty gremolata-mausteseos.

Gremolata on italialainen mausteseos, joka koostuu yleensä persiljasta, valkosipulista, sitruunan kuoresta ja öljystä. Tässä reseptissä vaihdoimme oliiviöljyn omega-3 -rikkaaseen pellavansiemenöljyyn ja lisäsimme joukkoon paahdettuja saksanpähkinöitä. Gremolata sopii mainiosti useimpien liha- ja kalaruokien kumppaniksi. Erityisen hyvää se on hampunsiemenillä paneroidun lohen kera.

 

Pellavansiemenöljyssä on eniten omega-3-rasvahappoja

Pellavansiemenöljy on elintarvike, joka peittoaa kaikki muut ruoka-aineet, kun puhutaan omega-3-rasvahappojen prosentuaalisesta osuudesta. Sata grammaa pellavansiemenöljyä sisältää peräti 52,3 grammaa omega-3-rasvahappoja. Vertailukohdaksi voidaan ottaa vaikkapa lohi, joka sisältää omega-3-rasvahappoja 1,5 – 3,8 grammaa* sataa grammaa kohden. Lohen hyvien rasvojen määrä voi kuulostaa pieneltä, mutta lohi lasketaan kuitenkin yhdeksi tärkeimmistä omega-3-rasvahappojen lähteeksi. Se johtuu osittain siitä, että annoksesta lohta saa reilun annoksen hyviä rasvoja ja osittain siitä, että lohi sisältää paljon EPA- ja DHA –rasvahappoja. ** Saksanpähkinät sisältävät 6,8 grammaa omega-3-rasvahappoja sataa grammaa kohti.

 

Täydennä ravintolisällä

Monet eivät syö suositeltua 2-3 annosta kalaa viikossa. Varsinkin silloin on hyvä täydentää ruokavaliota omega-3-ravintolisällä. Hyvälaatuinen kalaöljy on tehokas tapa varmistaa tärkeiden rasvahappojen EPA:n ja DHA:n saanti. Nämä kaksi rasvahappoa ovat olennaisessa roolissa, kun on kyse omega-3-rasvahappoihin liitetyistä hyvistä terveysvaikutuksista. DHA auttaa ylläpitämään normaalia sydämen toimintaa ja näkökykyä.*** EPA ja DHA edistävät sydämen normaalia toimintaa. ****

 

*Lähde: Ruotsin elintarvikeviraston elintarviketietopankki.

** Rasvainen kala sisältää omega-3-rasvahappoja EPA:n ja DHA:n muodoissa, kun taas kasviperäiset omega-3-rasvahapot sisältävät alfalinoleenihappoa eli ALA:a. ALA auttaa ylläpitämään veren normaalia kolesterolitasoa, ja hyödylliset vaikutukset saavutetaan päivittäisellä 2 gramman annoksella ALA:a. Elimistö muuttaa osan ALA-rasvahapoista DHA:ksi ja EPA:ksi, mutta hyötyäkseen DHA:n ja EPA:n terveysvaikutuksista tehokkaasti kannattaa niitä saada myös suoraan merellisistä lähteistä.

*** Hyödylliset vaikutukset saavutetaan päivittäisellä 250 mg annoksella DHA:ta.

**** Hyödylliset vaikutukset saavutetaan päivittäisellä 250 mg annoksella EPA:a ja DHA:ta. On tärkeää syödä monipuolisesti ja tasapainoisesti sekä noudattaa terveellisiä elintapoja.

 

Lax_001_01_X1_0003_kopia

 

Resepti

2 annosta

Hamppupaneroitu lohi

2 pakastettua lohifileetä

1 kananmuna

noin 3 rkl kookosjauhoa

noin 4 rkl hampunsiemeniä

Himalajan suolaa ja pippuria

Tee näin: Sulata lohi. Laita jauhot, rikottu kananmuna sekä hampunsiemenet omille lautasilleen. Kääntele lohifileitä ensin jauhossa, sitten kananmunassa ja viimeiseksi hampunsiemenissä. Mausta suolalla ja pippurilla, ja aseta uunivuokaan. Paista 200 asteessa 15-20 minuuttia.

 

Gremolata saksanpähkinöillä

1,5 dl tuoretta lehtipersiljaa

2 valkosipulinkynttä

1 sitruunan kuori

1 kourallinen saksanpähkinöitä

3 rkl pellavansiemenöljyä

Tee näin: Hienonna persilja ja valkosipulinkynnet. Raasta sitruunan kuori raastimen hienolla puolella. Paloittele pähkinät pienemmiksi palasiksi ja paahda niitä suolan kanssa kuivalla paistinpannulla. Sekoita kaikki ainekset yhteen pellavansiemenöljyn kanssa. Sopii tarjoiltavaksi myös esimerkiksi keitettyjen perunoiden tai soijapapupastan kera.

 


Vinkki! Pellavansiemenöljyssä on vieno omega-3-rasvahappojen aromi (eli tuoksu, jonka yhdistät myös kalaöljyyn). Jotta öljy säilyttäisi kaikki tärkeät ravintoaineensa, sitä ei tule kuumentaa. Siksi se sopii mainiosti kylmiin ruokiin, joissa on voimakasaromisia ainesosia, kuten valkosipulia ja sitruunaa.


 

Paljon omega-3-rasvahappoja sisältäviä ruokia:

• rasvainen kala (lohi, makrilli, silli)

• monet levät (chlorella, spirulina)

chia-siemenet

hampunsiemenet

pellavansiemenöljy

• saksanpähkinät

 

Lue koko viesti
Lisätietoja:: resepti, terveys
Julkaistu , julkaisija

Kaikki Omega-3-rasvahapoista

Lue koko viesti: Kaikki Omega-3-rasvahapoista

Harvoja ravintoaineita on tutkittu yhtä paljon kuin omega-3:a. Tätä elintärkeää rasvahappoa tarvitsee kehon jokainen solu ja sitä saa vain ravinnosta.

- Ravinnolla on suuri merkitys erilaisten aivo- ja sydäntautien torjunnassa. Varsinkin omega-3-rasvat ovat siinä tärkeässä roolissa, sanoo professori Charlotte Erlanson-Albertsson.

 

Mitä on omega-3?

Omega-3:t ovat elintärkeitä rasvahappoja, joita keho ei pysty itse valmistamaan. Siksi omega-3:a täytyy saada ravinnosta aivan kuin vitamiineja ja kivennäisaineitakin.

- Omega-3 on eräänlainen monityydyttämätön rasvahappo, jota on varsinkin rasvaisissa kaloissa, mutta myös tietyissä vihanneksissa ja pähkinöissä. Sitä on myös kehon soluissa, sanoo lääketieteellisen ja fysiologisen kemian professori Charlotte Erlanson-Albertsson Lundin yliopistosta.

Omega-3 rinnastetaan usein kalaöljyyn, mutta sitä saa muissakin muodoissa. EPA- ja DHA-rasvahappomuodossa omega-3:a saa merenelävistä, mutta ALA-rasvahappona sitä saa kasvikunnan tuotteista.

EPA- ja DHA -rasvahapot ovat kehon pääsylippu omega-3:n hyviin vaikutuksiin. Keho voi myös muuttaa osan kasviperäisistä ALA-rasvahapoista DHA:ksi ja EPA:ksi.

 

Mikä omega-3:n tehtävä on?

Omega-3:lla on monta tehtävää. Se esimerkiksi rakentaa ja korjaa soluja.

- Omega-3:a on kalvoissa, jotka ympäröivät kaikkia kehon soluja. Sen ansiosta solukalvot ovat joustavia, mikä on erityisen tärkeää aivoille, jotka koostuvat 60-prosenttisesti rasvasta. Hermosignaalit menevät helpommin perille, aivot saavat helpommin ravintoa ja kuona-aineet poistuvat aivoista helpommin, selittää Charlotte Erlanson-Albertsson.

Omega-3 vaikuttaa myös verenpaineen sääntelyyn, munuaisten toimintaan ja immuunijärjestelmään. Omega-3 vähentää veren hyytymistä ja alentaa riskiä saada veritulppa. Yhdessä omega-6-rasvojen kanssa se vaikuttaa myös kehon tulehdusasteeseen.

 

Miten omega-3 ja omega-6 eroavat toisistaan?

Omega-6-rasvahapon rakenne on erilainen kuin serkullaan omega-3:lla. Omega-6:a on erityisesti kasviöljyissä kuten auringonkukka-, maissi- ja soijaöljyissä, mutta myös eläinkunnan tuotteissa kuten munissa, maidossa ja lihassa.

Omega-6 aiheuttaa tulehdusta. Se voi kuulostaa ikävältä, mutta tietyn asteinen tulehdus on immuunipuolustukselle hyvin tärkeää. Omega-3 puolestaan vähentää tulehdusta.

Pohjoismaisten ravitsemussuositusten (NNR 2012) mukaan terveyden kannalta parasta omega-3:n ja omega-6:n suhdetta ei ole mahdollista määritellä.

- Ei kannata yrittää välttää omega-6:a, koska silläkin on tärkeä tehtävä kehossa. Niin kauan kun ravinnossa on riittävästi omega-3:a, ei omega-6 aiheuta ongelmia. On tärkeää varmistaa omega-3:n saanti. Monessa hyvässä elintarvikkeessa on sekä omega-3:a että omega-6:a, sanoo Erlanson-Albertsson.

 

Mitä terveysvaikutuksia omega-3:lla on?

Ei ole montaa ravintoainetta, jota olisi tutkittu yhtä paljon kuin omega-3-rasvahappoja. Tutkimuksissa on todettu koko joukko terveysvaikutuksia ja saatu paljon muitakin lupaavia tuloksia.

– On tutkittu, että suuri osa ravinnon monityydyttymättömistä rasvoista auttaa vähentämään sydän- ja verisuonitautien riskiä. Sitä pidetään omega-3:n ansiona, sanoo Charlotte Erlanson-Albertsson.
– Tutkijat ovat havainneet ravintolisänä syödyn omega-3:n vaikutuksen ja epidemiologisissa tutkimuksissa on osoitettu, että paljon rasvaista kalaa syövillä on vähemmän sydän- ja verisuonisairauksia.

EU:n tutkimusneuvosto on todennut, että omega-3:lla on vaikutusta sydämeen, aivoihin ja näköön. Sen mukaan EPA ja DHA edistävät sydämen normaalia toimintaa* ja DHA auttaa säilyttämään aivojen normaalin toiminnan ja normaalin näkökyvyn.**

– Silmäongelmissa on usein kyse huonosti toimivasta silmän verenkierrosta. Omega-3 laajentaa verisuonia ja auttaa myös silmän verisuonia laajenemaan, selittää Charlotte Erlanson-Albertsson.

Kasvikunnasta saatava omega-3 sisältää ALA-rasvahappoja. EU:n tutkimusneuvosto on todennut ALA:n auttavan pitämään veren kolesterolitason normaalina.***

 

Mitä terveysvaikutuksia omega-3:lla oletetaan olevan?

Monet tutkimukset viittaavat siihen, että omega-3 voi auttaa tulehdussairauksien paranemista. Se taas liittyy oikeastaan kaikkeen suolistosairauksista nivelvaivoihin, Alzheimerin tautiin ja masennukseen.

– Odotukset omega-3:n mahdollisesta vaikutuksesta tulehdussairauksien paranemiseen johtuvat siitä, että omega-3 muodostaa aineita, jotka hillitsevät tulehdustilaa kehossa. Tulehdus aiheuttaa turvotusta, mikä puolestaan puristaa terveitä soluja kasaan. Tulehdusta pitää torjua ja turvotusta laskea, ja siinä omega-3-rasvahapot ovat tärkeässä osassa, sanoo Charlotte Erlanson-Albertsson.

Tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimustuloksia ennen kuin omega-3:n vaikutuksesta tulehduksiin voidaan sanoa mitään varmaa.

– 80 prosenttia kaikista uusista lääkkeistä on syöpälääkkeitä, mikä on tietysti tärkeää. Aivojen sairauksiin ja aivojen ikääntymiseen kuten Parkinsonin tautiin, Alzheimerin tautiin tai dementian hoitoon käytettäviä uusia lääkkeitä ei tule. Siksi ruokavaliolla on niin tärkeä merkitys. On erittäin tärkeää pyrkiä hidastamaan näiden aivosairauksien kehittymistä ja ehkäistä niitä. Siinä omega-3-rasvahapoilla on merkittävä rooli, sanoo Charlotte Erlanson-Albertsson.

 

Mistä elintarvikkeista omega-3:a saa ja paljonko niitä pitäisi syödä?

EPA:ta ja DHA:ta sisältävää omega-3:a on rasvaisessa kalassa kuten lohessa, makrillissa, sillissä ja sardiinissa ja tietyissä levissä. ALA:aa sisältävää omega-3:a on varsinkin pellavansiemenöljyssä, saksanpähkinöissä, hampunsiemenissä ja chia-siemenissä.

Pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaan (NNR 2012) päivittäin tulisi saada noin 2,3-3 grammaa omega-3:a. Sen saa esimerkiksi annoksesta lohta. Meren antimista peräisin olevalla omega-3:lla on osoitettu olevan eniten positiivisia terveysvaikutuksia muun muassa sydämeen ja aivoihin.

Riittävästi omega-3:a saa myös käyttämällä erilaisia ravintolisiä.

– Omega-3-kapselit ovat oikein hyvä vaihtoehto. Pitää vain varmistaa, että ne ovat tuoreita: rasva ei saa härskiintyä. Kapselit kannattaa säilyttää pimeässä ja viileässä, neuvoo Charlotte Erlanson-Albertsson.

 

Mitä omega-3-ravintolisää kannattaisi käyttää?

Kalaöljy on yleisin ravintolisä. Suuri määrä kalaöljyä tai omega-3:a per kapseli ei tosin takaa, että kyseessä on tiivistetty tuote. Kannattaa tarkistaa etiketistä maininta EPA:sta ja DHA:sta, jotta tiedät, mitä kapseli sisältää ja mihin se vaikuttaa.

Krilliöljy (krilli on eräs äyriäislaji) on vaihtoehto kalaöljylle. Krilliöljyn omega-3-rasvahapot ovat sitoutuneet vesiliukoisiin fosfolipideihin, kun kalaöljyssä ne ovat sitoutuneet rasvaliukoisiin triglyserideihin.

Fosfolipidit toimivat ennen kaikkea solukalvojen rakennusaineina. Triglyseridejä käytetään sen sijaan energialähteenä.

 

Jos on raskaana, pitääkö saada enemmän omega-3:a?

Raskaana olevien naisten olisi tärkeää syödä rasvaista kalaa kerran viikossa, koska sikiö tarvitsee DHA:ta ja EPA:aa kehittyäkseen oikein.

EU:n tutkimusneuvosto on todennut äidin DHA:n saannin vaikuttavan sikiön ja imeväisikäisten aivojen ja silmien normaaliin kehitykseen. **** Ruotsin elintarvikeviraston mukaan kasvatettu lohi, makrilli ja säilötty silli ovat rasvaisia kaloja, joita kaikki voivat syödä ilman huolta ympäristömyrkyistä. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kehottaa raskaana olevia välttämään hauen syömistä korkean elohopeapitoisuuden vuoksi. Evira kehottaa myös välttämään sushia, mätiä ja raakaa kalaa sisältäviä pateita ja nauttimaan raa'at, tyhjiö- ja suojakaasupakatut ja graavatut kalat kuumennettuna ruokamyrkytysvaaran takia. Tuotteissa voi olla Listeria monocytogenes -bakteeria, joka aiheuttaa ruokamyrkytyksen ja keskenmenovaaran.

Omega-3-ravintolisät eivät sisällä yleisesti ottaen sellaisia ainesosia, jotka olisivat haitaksi raskaana olevalle tai imettävälle. On myös omega-3-lisiä, jotka on suunnattu tuleville äideille. Ravintolisän käyttäminen kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa jo ennen käytön aloittamista.

 

Voiko omega-3:a saada liikaa?

Suomessa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemissuositusten mukaan 5-10 prosenttia kokonaisenergiasta saisi tulla monityydyttymättömistä rasvoista. Omega-3:a tulisi olla vähintään 1% kokonaisenergiasta.

Ruoan mukana ei voi saada liikaa omega-3:a. Ravintolisiä syödessä kannattaa noudattaa pakkauksessa mainittua suositeltavaa päiväannosta.

 

* Edullinen vaikutus saadaan, kun päiväannos on 250 mg EPA:a ja DHA:ta.

** Edullinen vaikutus saadaan, kun päiväannos on 250 mg DHA:ta.

*** Edullinen vaikutus saadaan, kun päiväannos on 2 g ALA:a.

**** Edullinen vaikutus saadaan, kun päiväannos on av 200 mg DHA:ta aikuisten suositellun omega-3-rasvahappojen päiväannoksen lisäksi eli 250 mg EPA:a ja DHA:ta.

 

Teksti: Lovisa Bergstrand

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Life-asiantuntijan vinkit… Terveysrutiinit

Lue koko viesti: Life-asiantuntijan vinkit… Terveysrutiinit

…Tapani Hakala on neljän Life-myymälän kauppias Tampereen alueelta. Hän omistaa myymälät yhdessä vaimonsa Päivin kanssa.

Syksy saapuu ja on aika palata arkeen. Millaisia terveysrutiineja sinulla on arjessasi?

- Hyvä päivä alkaa hyvällä aamiaisella. Aloitan aamuni lähes aina smoothiella, johon laitan marjoja ja viherjauheita, ja kaikkea mahdollista, mitä kulloinkin jääkaapista löytyy. Pyrin syömään muutenkin terveellisesti ja suosin mahdollisimman puhdasta ja vähän käsiteltyä ruokaa. Ruoka on ihmiselle tärkeimpiä asioita liikunnan ja unen ohella.

Miten pidät kiinni terveellisistä ruokailutottumuksista?

- Säännöllisyys on tärkeää. Yritän noudattaa säännöllistä ruokailurytmiä ja huolehdin terveellisistä välipaloista. Kun syö täysipainoista ruokaa, nälkä pysyy paremmin pois. Pyrin myös keskittymään syömiseen. Usein käy niin, että ruokaa vain lapioidaan suuhun samalla, kun selaillaan kännykkää tai tehdään jotain muuta. Jos lounaaseen voi uhrata edes 15-20 minuuttia aikaa, se kannattaa käyttää siten, että rauhoittuu ruuan äärelle ja maistelee, miltä se ruoka oikein maistuu.

Entäs liikunta? Miten pidät huolta kunnostasi ja ylläpidät liikuntamotivaatiotasi?

- Pyrin käymään säännöllisesti kävelemässä ja nyt olen aloittanut uuden harrastuksen, golfin. Uuden harrastuksen aloittaminen vie mukanaan ja antaa uutta kipinää liikkumiseen. Suosittelen kokeilemaan jotain uutta lajia, jos kuntoilu ei muuten oikein innosta.

Suositko lisäravinteita liikunnan tukena?

- Käytän Life MultiSportia ja tuen yleistä hyvinvointiani D-vitamiinivalmisteella, hyvillä rasvahapoilla, magnesiumilla ja niveliä ravitsevilla tuotteilla. Jos treenaa tavoitteellisemmin ja tekee kovempia harjoituksia, kannattaa ehdottomasti käyttää myöspalautumisjuomia ja proteiinivalmisteita treenin tukena. Usein kun aloittaa liikunnan näin kesän jälkeen, lihakset kipeytyvät. Silloin voi myös kokeilla ulkoisesti käytettäviä magnesiumvalmisteita. Niitä löytyy Life-myymälöistä useampia vaihtoehtoja. Kannattaa tulla myymälään kysymään neuvoja, sillä meillä Life-myymälöissä on koulutetut myyjät, jotka mielellään jakavat tietoa.

Onko sinulla jotain hyviä stressinhallintavinkkejä?

- Yrittäjänä on joskus haastavaa pitää kiinni säännöllisestä päivärytmistä, mutta yritän mennä ajoissa nukkumaan, sillä uni on tärkeää jaksamisen kannalta. Olen myös tottunut hiljentymään päivittäin. Se on hetki itseni kanssa. Meditoin 5-20 minuuttia yleensä aamulla ennen töihin lähtöä. Jos mahdollista, hiljennyn vielä illalla toisen kerran. En käytä meditoimiseen mitään erityistä metodia, vaan hiljentyminen tarkoittaa minulle hengitykseni seuraamista ja oman sisäisen ääneni kuuntelua.

Lue myös juttumme 11 uutta terveysrutiinia syksyyn, josta saat lisää vinkkejä!

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Hyvä tietää… Gluteeni

Lue koko viesti: Hyvä tietää… Gluteeni

Gluteeniton ruokavalio on täällä jäädäkseen. Mutta onko gluteenittomasta ruokavaliosta hyötyä kaikille? 

Monet gluteenittomaan ruokavalioon siirtyneet kokevat voivansa paremmin ja näyttävänsä paremmalta kuin aiemmin. He kertovat saaneensa lisää virtaa ja paremman ihon, ja painokin on voinut pudota. Mitään selkeää tutkimusnäyttöä gluteenin haitoista ei ole muilla kuin keliaakikoilla tai henkilöillä, jotka reagoivat vahvasti gluteeniin. Paljon valkoista vehnää sisältävä ruokavalio liitetään kuitenkin moniin tavallisiin elintapasairauksiin, vaikka tutkijat eivät haluakaan mustamaalata juuri gluteenia. Miten nämä asiat siis liittyvät toisiinsa? Ravintofysiologi Kristina Andersson auttaa meitä ottamaan asiasta selvää.

Mitä gluteeni on?

Gluteeni on vehnän, ohran ja rukiin sisältämien proteiinien muodostama aine.

Keliaakikko vai yliherkkä?

Keliaakikon vatsa reagoi usein vahvasti pieniinkin määriin gluteenia, ja gluteeni voi aiheuttaa esimerkiksi oksentelua tai ripulia. Hoitamattomana keliakia voi aiheuttaa vitamiinien ja raudan puutosta, sillä vaurioitunut suolinukka heikentää suoliston kykyä imeyttää ravintoa. Jotkut ovat herkkiä gluteenille, vaikka heillä ei ole keliakiaa. Tavallisia gluteeniherkkyyden oireita ovat muun muassa vatsakivut, ummetus, ilmavaivat, aikuisiän akne, nivelkivut ja voimattomuus. – IBS, eli ärtyvän suolen oireyhtymä, aiheuttaa vatsa- ja suolisto-ongelmia. Gluteeniton ruokavalio saattaa auttaa joitakin ärtyvästä suolesta kärsiviä, Kristina Andersson sanoo.

Valitse täysjyvä valkoisten jauhojen sijaan

Kristina Anderssonin mielestä gluteenin syöntiä ei tarvitse lopettaa, jos ei kärsi toistuvista vatsaongelmista. Kannattaa sen sijaan suosia puhtaita raaka-aineita ja kokonaisia jyviä, ja luopua kokonaan hienoksi jauhetusta vehnästä. Syömällä täysjyvää keho saa enemmän kuituja, rautaa ja antioksidantteja. Vehnäjauhoissa vehnän terveellinen kuori on seulottu pois. Vehnäjauhot sisältävät paljon tärkkelystä, mutta vähän kuituja, mikä voi aiheuttaa nopeita muutoksia verensokerissa. Tämän takia täysjyvävaihtoehdot ovat aina parempia valintoja. Tee fiksuja gluteenittomia valintoja Nykyään gluteenittomia vaihtoehtoja löytyy lähes kaikista tuotteista, mutta esimerkiksi gluteeniton leipä tai pasta voi olla erittäin prosessoitua eikä siksi niin kovin terveellistä. Leivo gluteeniton leipä itse ja valitse mieluummin papupasta tärkkelyksestä tehdyn gluteenittoman pastan sijaan. Kukkakaaliriisi, höylätty kesäkurpitsa ja paistettu valkokaali ovat muita raikkaita vaihtoehtoja pastalle. – Juurekset, peruna, riisi ja kvinoa ovat luonnollisesti gluteenittomia ja ravintorikkaita tuotteita, Kristina Andersson sanoo.

Gluteeni ei aina ole syypää!

Gluteeniton trendi saattaa viedä mukanaan, vaikkei kärsisikään vatsaongelmista. Gluteenittomat tuotteet eivät kuitenkaan automaattisesti ole terveellisiä, Kristina Andersson muistuttaa. – Monet samaistavat gluteenin epäterveelliseen ruokaan ja kokevat voivansa paremmin jättämällä leivät, pastan ja pullat pois ruokavaliosta. Silloin on kuitenkin yleensä kyse siitä, että ruokavalio muuttuu aiempaa terveellisemmäksi, eikä tämä välttämättä tarkoita yliherkkyyttä gluteenille.

Onko gluteeniton ruokavalio vaarallinen?

Ei, gluteeniton ruokavalio ei sinällään ole vaarallinen. Vehnäjauhojen vähentäminen tekee hyvää lähes kaikille. Keliakia kannattaa kuitenkin selvittää, ennen kuin aloittaa gluteenittoman ruokavalion. Keliakiaa voi nimittäin olla vaikeaa havaita, jos on noudattanut gluteenitonta ruokavaliota.


Vinkki! – Voit itse jauhaa kaurahiutaleet* jauhoksi. Sekoittamalla joukkoon hieman mantelijauhoja ja psylliumia saat hyvän pohjan lettutaikinalle. Gluteenittoman granolan teet kaurahiutaleista, öljystä, hunajasta ja vedestä. Paista granolaa uunissa, niin siitä tulee todella hyvää, Kristina Andersson sanoo.

*Kaura ei sisällä gluteenia, mutta kauratuotteet saattavat sisältää jäämiä vehnästä, rukiista tai ohrasta. Gluteenille herkän kannattaa ostaa puhdasta kauraa.


 

Teksti Linnea Bolter Kuvat Shutterstock

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Syyskuun kuukauden tuote: Life Monivitamiinit

Lue koko viesti: Syyskuun kuukauden tuote: Life Monivitamiinit

Valitse synteettisten vitamiinien sijaan 100 % luonnolliset Life Monivitamiinit!

Onko ruoka vain polttoainetta?

Jotkut väittävät ruoan olevan ”vain polttoainetta”, mutta se on kaukana totuudesta – makroravinteiden (proteiini, hiilihydraatit ja rasvat) lisäksi meidän pitää nimittäin saada ravinnostamme myös monia mikroravinteita. Tutuimpia mikroravinteita ovat vitamiinit ja kivennäisaineet, joille on määritelty saantisuositukset, mutta oikein koostetusta ruokavaliosta saamme myös valtaisan määrän kasviravinteita, kuten lehtivihreää, antosyanosideja (sinisen ja violetin sävyt), karotenoideja ja flavonoideja. Melko iso osa näiden kasviravinteiden vaikutuksista elimistössä on vielä tutkimatta, mutta yksi asia on varma – tarvitsemme niitä. Tästä syystä monivitamiini ei ikinä voi korvata monipuolista, kasvispitoista ruokavaliota.

Luonnollista vai keinotekoista?

Joskus tulee kuitenkin tilanteita, joissa ehkä haluat varmistaa, että varmasti saat riittävästi kaikkia mikroravinteita. Tällöin kannattaa valita monivitamiinivalmiste, jossa jokainen raaka-aine on mahdollisimman hyvin imeytyvässä ja, jos vain mahdollista, luonnollisessa muodossa. Lifen monivitamiinisarjasta löydät itsellesi juuri sopivan valmisteen.

Jokaiselle omansa

Kaikissa Lifen monivitamiineissa on käytetty pääasiallisena B-vitamiinien lähteenä luonnollista guavauutetta; guavahedelmä sisältää erittäin monipuolisesti B-ryhmän vitamiineja, jotka saadaan uutettua luonnollisen sitruunahapon avulla säilyvään muotoon. Lifen monivitamiinien sisältämä C-vitamiini puolestaan on valmistettu luonnollisella kaksoisfermentaatiomenetelmällä, ja mineraaleissa on käytetty hyvin imeytyviä orgaanisia yhdisteitä. Jokainen monivitamiini sisältää 12 eri vitamiinia ja 8 kivennäisainetta, sekä kasviuutteita joiden luonnolliset tehoaineet mm. tukevat vitamiinien imeytymistä.

 

Life MultiMan sisältää viinirypäleensiemenuutetta, jonka sisältämät antioksidantit tukevat tervettä mikroverenkiertoa.

Life MultiMan 55+ sisältää mm. eturauhasta tukevaa sahapalmu-uutetta.

Life MultiWomanissa tehoaineina ovat tuttu karpalouute sekä viinirypäleensiemenuute verenkierron tueksi.

Life MultiWoman 55+ sisältää uutteita parsakaalista, kukkakaalista ja mustaherukasta.

Life MultiVegetarian sopii vegaaneille ja sisältää mm. spirulinauutetta.

Life MultiSport sisältää extra-annoksen B-vitamiinirikasta guavauutetta.

Life Monivitamiinit 19,90 €/kpl 90 kaps. (248,75-349,12/kg)

 


LIFE-TUOTESARJA ON SUUNNITELTU pitämään sinut luonnollisesti terveenä. Sarjaan kuuluu kosmetiikkaa, superfoodeja, vitamiineja, kivennäis-aineita, rasvahappoja ja erilaisia yrttivalmisteita sekä muita ravintolisiä. Tuotteita saat vain Life-myymälöistä ja verkkokaupasta.


 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Liiku aivot huippukuntoon

Lue koko viesti: Liiku aivot huippukuntoon

Unohda ristikot ja sudokut. Jos haluat treenata aivoja, kannattaa kuntoilla!

– Kunto ja mieliala kohenevat liikkuessa, ja samalla paranevat myös muisti, keskittymiskyky, luovuus, stressinsietokyky ja älykkyys, sanoo psykiatrian ylilääkäri Anders Hansen.

Aivot ovat 85 miljardista aivosolusta koostuva jatkuvasti muuttuva ja todella hienostunut järjestelmä. Magneettikuvauksen yleistyttyä aivotutkimuksessa on saatu selville, että aivoissa tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Jokainen ajatus ja aistimus jättää aivoihin jälkensä ja muuttaa niitä hieman. Kognitiivisiin toimintoihin ja älykkyyteen on siis mahdollista vaikuttaa, mutta ei ristikoilla, sudokuilla tai muulla aivojumpalla, vaan aivan yksinkertaisesti päivittäisellä liikunnalla.

Psykiatrian ylilääkäri Anders Hansenin mukaan puolen tunnin kävely- tai juoksulenkki on suoranainen ”päivitys” aivoille.

– Harjoittelu vaikuttaa todella paljon aivoihin. Se tekee hyvää kaikille mahdollisille toiminnoille, kuten luovuudelle, muistille, suunnittelukyvylle ja keskittymiskyvylle. On jopa osoitettu tiettyjen aivojen osien kasvavan liikunnan myötä, hän sanoo.

Liikunta vaikuttaa aivoihin

Hansen kiinnostui fyysisen aktiivisuuden vaikutuksesta aivoihin, kun hän huomasi kuntoilevien potilaidensa voivan muita paremmin. He eivät myöskään masentuneet yhtä helposti uudelleen.

Eräässä tutkimuksessa verrattiin pari kertaa viikossa puoli tuntia käveleviä ja liikuntaa harrastamattomia. Heidän aivoistaan otettiin magneettikuvia. Tutkimustulos oli merkittävä: kävelleiden kunto oli kohonnut, mutta lisäksi psykologisissa testeissä kävi ilmi, että myös aloitekyky sekä keskittymiskyky olivat parantuneet.

– Tulos on uskomaton. Ensi kertaa ihmiskunnan historiassa moderni aivotutkimus on päässyt kurkistamaan aivoihin ja selvittämään niiden toimintaa. Ehkä kaikista odottamattomin löytö on tässä – mikään muu elin ei muutu ja vahvistu liikunnan ansiosta yhtä paljon kuin aivot, sanoo Anders.

Kivikaudelta tähän päivään

Kuntoilun suotuisat vaikutukset aivoihin johtuvat luultavasti siitä, että aivot ovat kehittyneet hitaasti.

– Aivoille ei ole tapahtunut kovin paljon 20 000 vuoteen. Yhteiskunta sen sijaan on muuttunut valtavasti vain muutaman sadan vuoden aikana. Meillä on siis yhä käytössä kivikautiset aivot, sanoo Hansen. Liikkuminen on aikoinaan ollut metsästämistä ja uusien metsästysmaiden kartoittamista. Kun fyysinen aktiivisuus paransi muistia ja keskittymiskykyä, paranivat myös eloonjäämismahdollisuudet.

– Jos vain ollaan paikallaan, ei mitään tapahdukaan – evoluution näkökulmasta ei ole mitään syytä kehittää muistia.

Aivot hyötyvät kuntoilusta

Kolme kuntoilukertaa viikossa parantaa keskittymiskykyä, muistia, aloitekykyä ja kykyä suunnitella. Myös oppimiskyky ja stressinsietokyky kehittyvät. Liikunta edistää fyysisen hyvinvoinnin lisäksi siis myös psyykkistä hyvinvointia. Pitkällä tähtäimellä säännöllisen liikunnan ansiosta aivot työskentelevät tehokkaammin ja ajattelu nopeutuu. Se johtuu siitä, että ajan mittaan aivojen eri lohkot kytkeytyvät paremmin toisiinsa. Liikunnan hyvät vaikutukset koskevat kaikkia iästä riippumatta. Harjoittelu vaikuttaa niin lasten kuin vanhustenkin aivoihin.

Tulokset näkyvät heti

Harjoittelu ei tarkoita ultrajuoksua tai viittä harjoituskertaa viikossa täydellä teholla personal trainerin kanssa. Tavallinen kävely - tai mieluummin juoksu - 30-45 minuuttia kerrallaan kolme kertaa viikossa riittää. Tulokset näkyvät heti.

– On tutkittu, että kävelylenkin jälkeen luovuustestien tulokset ovat 60 prosenttia paremmat kuin levon jälkeen, mikä on upea saavutus. Kaikkein merkittävimmät muutokset saadaan kuitenkin pitkällä aikavälillä, joten harjoitella täytyy kuukausia tai vuoden verran, kertoo Hansen.

Harjoittelu nopeuttaa uusien aivosolujen muodostumista. Positiiviset vaikutukset esimerkiksi luovuuteen ja keskittymiskykyyn kestävät muutamia tunteja harjoittelun jälkeen. Siksi kannattaakin ajoittaa liikunta aamuun – erityisen hyvä tapa tämä on keskittymishäiriöistä ja ADHD:sta kärsiville lapsille.

- Koululiikunnan sijoittaminen joka arkiaamuun olisi optimaalisinta. Se lisäisi myös mahdollisuuksia oppia paremmin matematiikkaa ja äidinkieltä, sanoo Hansen.

Liikunta - luonnon oma mielialalääke

Säännöllinen liikunta vaikuttaa tutkimusten mukaan samalla tavalla kuin mielialalääkkeet. Masennukseen, stressiin ja levottomuuteen liikunta onkin parasta lääkettä. Korkea stressihormoni kortisolin taso heikentää aivosolujen kommunikointia toistensa kanssa ja hidastaa asioiden painumista pitkäkestoiseen muistiin. Liikunnan ansiosta keho oppii alentamaan kortisolin tasoa. Mitä enemmän liikkuu, sitä vähemmän keho reagoi stressiin. Kunto kohenee ja sitä mukaa kehon stressinsietokyky kasvaa.

– Psyykenlääkkeiden syömistä ei tietenkään pidä lopettaa ja alkaa korvata niitä juoksulenkeillä. Lääkkeiden käytöstä pitää aina puhua ensin lääkärin kanssa, tähdentää Hansen.

Ikääntyminen hidastuu

Harjoittelu vaikuttaa tutkimusten mukaan myös aivojen ikääntymiseen. 25:n ikävuoden jälkeen aivosoluista tuhoutuu noin prosentti vuodessa ja aivot pienenevät. Liikunta voi muuttaa lukuja – aivot voi nimittäin jopa saada kasvamaan.

– Dementiariski laskee 40 prosenttia, jos kävelee 30 minuuttia päivässä viitenä päivänä viikossa. Jos jokin pilleri saisi aikaan saman, se olisi varmasti maailman myydyin lääke, sanoo Hansen.

Eräässä amerikkalaistutkimuksessa seurattiin 20 000:ta 70-80-vuotiasta naista 20 vuoden ajan. Tuloksissa nähtiin suuria eroja muistin ja keskittymiskyvyn suhteen. Liikuntaa harrastaneet olivat noin kolme vuotta biologista ikäänsä nuorempia. Liikunta voi siis hidastaa aivojen ikääntymistä.

– Ilman muuta kannattaa käyttää päätään jatkuvasti ja panna aivonsa koetukselle, mutta on melkein tärkeämpää liikkua. Liiku siten kuin parhaaksi näet: pyöräile, kävele tai poimi sieniä, neuvoo Anders Hansen.

 


5 fiksua vinkkiä:

• Suosi kestävyysliikuntaa! Moni asia viittaa siihen, että kestävyysliikunta parantaa stressinsietokykyä paremmin kuin voimaharjoittelu.

• Liiku säännöllisesti! Liikunnan vaikutukset näkyvät jälkeenpäin. Kestää jonkin aikaa ennen kuin hippokampus ja otsalohko – aivojen kaksi stressintorjuntakeskusta – vahvistuvat.

• Syke koholle! Pari-kolme kertaa viikossa kannattaa liikkua korkeammalla sykkeellä, jotta keho oppii, ettei kohonnut syke ole vaaran merkki. Tämä on erittäin tärkeää, jos kärsit esimerkiksi paniikkihäiriöstä.

• Ota itsestäsi kaikki irti! Muutaman kerran viikossa kannattaa yrittää ottaa itsestä kaikki irti esimerkiksi intervalliharjoittelulla. Tämä voi olla avuksi, jos kärsit ahdistuksesta.

• …ja käy kävelyllä! Jos et voi tai et halua kohottaa sykettä, tee kävelyretkiä. Ne helpottavat ahdistusta, mutta vähän lievemmin kuin kovatehoisempi harjoittelu.


Teksti: Sofia Zetterman

 

Life-Liiku-Aivot-Kuntoon-fb

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Päivitetty voileipä! 3 x superfood hummus

Lue koko viesti: Päivitetty voileipä! 3 x superfood hummus

Voille, juustolle ja kinkulle kaikki kunnia, mutta miksi et kokeilisi uusia, raikkaita leivänpäällisiä?

Hummusta on helppo tuunata ja maustaa superfoodeilla, kuten acai- tai vehnänorasjauheella. Jauheet antavat hummukselle kauniin värin ja lisää tärkeitä ravinteita!

Hummuksen perusresepti:
1 purkki kikherneitä, 400 g
3 rkl tahinia
0,5 dl oliiviöljyä
1 valkosipulinkynsi murskattuna
0,5 rkl sitruunamehua
Himalajan suolaa ja mustapippuria

Makuvaihtoehdot:
Vihreä hummus: 1 tl vehnänorasjauhetta ja kourallinen pinaattia

Punainen hummus: 2 tl acai-jauhetta ja keitetty punajuuri

Keltainen hummus: 1 tl kurkumaa ja ripaus juustokuminaa

Tee näin:
Sekoita kaikki ainekset sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa. Lisää tarvittaessa hieman öljyä, jotta saat hummukselle haluamasi koostumuksen. Voit lisätä myös sitruunamehua, suolaa ja pippuria oman makusi mukaan.

Valitse haluamasi makuvaihtoehto ja tee hummuksestasi vaikkapa punaista lisäämällä joukkoon acai-jauhetta ja punajuurta!

 

TEKSTI LOVISA BERGSTRAND
KUVA EVA HILDÉN

 

Lue koko viesti
31 - 40 / 148 tuloksesta