Innostu kanssamme!

Näytä nykyinen sisältö RSS-syötteenä

Innostu kanssamme!

Täältä voit lukea ajankohtaisia ja mielenkiintoisia artikkeleita hyvinvointiin liittyen.


41 - 50 / 154 tuloksesta
Julkaistu , julkaisija

Kaikki Omega-3-rasvahapoista

Lue koko viesti: Kaikki Omega-3-rasvahapoista

Harvoja ravintoaineita on tutkittu yhtä paljon kuin omega-3:a. Tätä elintärkeää rasvahappoa tarvitsee kehon jokainen solu ja sitä saa vain ravinnosta.

- Ravinnolla on suuri merkitys erilaisten aivo- ja sydäntautien torjunnassa. Varsinkin omega-3-rasvat ovat siinä tärkeässä roolissa, sanoo professori Charlotte Erlanson-Albertsson.

 

Mitä on omega-3?

Omega-3:t ovat elintärkeitä rasvahappoja, joita keho ei pysty itse valmistamaan. Siksi omega-3:a täytyy saada ravinnosta aivan kuin vitamiineja ja kivennäisaineitakin.

- Omega-3 on eräänlainen monityydyttämätön rasvahappo, jota on varsinkin rasvaisissa kaloissa, mutta myös tietyissä vihanneksissa ja pähkinöissä. Sitä on myös kehon soluissa, sanoo lääketieteellisen ja fysiologisen kemian professori Charlotte Erlanson-Albertsson Lundin yliopistosta.

Omega-3 rinnastetaan usein kalaöljyyn, mutta sitä saa muissakin muodoissa. EPA- ja DHA-rasvahappomuodossa omega-3:a saa merenelävistä, mutta ALA-rasvahappona sitä saa kasvikunnan tuotteista.

EPA- ja DHA -rasvahapot ovat kehon pääsylippu omega-3:n hyviin vaikutuksiin. Keho voi myös muuttaa osan kasviperäisistä ALA-rasvahapoista DHA:ksi ja EPA:ksi.

 

Mikä omega-3:n tehtävä on?

Omega-3:lla on monta tehtävää. Se esimerkiksi rakentaa ja korjaa soluja.

- Omega-3:a on kalvoissa, jotka ympäröivät kaikkia kehon soluja. Sen ansiosta solukalvot ovat joustavia, mikä on erityisen tärkeää aivoille, jotka koostuvat 60-prosenttisesti rasvasta. Hermosignaalit menevät helpommin perille, aivot saavat helpommin ravintoa ja kuona-aineet poistuvat aivoista helpommin, selittää Charlotte Erlanson-Albertsson.

Omega-3 vaikuttaa myös verenpaineen sääntelyyn, munuaisten toimintaan ja immuunijärjestelmään. Omega-3 vähentää veren hyytymistä ja alentaa riskiä saada veritulppa. Yhdessä omega-6-rasvojen kanssa se vaikuttaa myös kehon tulehdusasteeseen.

 

Miten omega-3 ja omega-6 eroavat toisistaan?

Omega-6-rasvahapon rakenne on erilainen kuin serkullaan omega-3:lla. Omega-6:a on erityisesti kasviöljyissä kuten auringonkukka-, maissi- ja soijaöljyissä, mutta myös eläinkunnan tuotteissa kuten munissa, maidossa ja lihassa.

Omega-6 aiheuttaa tulehdusta. Se voi kuulostaa ikävältä, mutta tietyn asteinen tulehdus on immuunipuolustukselle hyvin tärkeää. Omega-3 puolestaan vähentää tulehdusta.

Pohjoismaisten ravitsemussuositusten (NNR 2012) mukaan terveyden kannalta parasta omega-3:n ja omega-6:n suhdetta ei ole mahdollista määritellä.

- Ei kannata yrittää välttää omega-6:a, koska silläkin on tärkeä tehtävä kehossa. Niin kauan kun ravinnossa on riittävästi omega-3:a, ei omega-6 aiheuta ongelmia. On tärkeää varmistaa omega-3:n saanti. Monessa hyvässä elintarvikkeessa on sekä omega-3:a että omega-6:a, sanoo Erlanson-Albertsson.

 

Mitä terveysvaikutuksia omega-3:lla on?

Ei ole montaa ravintoainetta, jota olisi tutkittu yhtä paljon kuin omega-3-rasvahappoja. Tutkimuksissa on todettu koko joukko terveysvaikutuksia ja saatu paljon muitakin lupaavia tuloksia.

– On tutkittu, että suuri osa ravinnon monityydyttymättömistä rasvoista auttaa vähentämään sydän- ja verisuonitautien riskiä. Sitä pidetään omega-3:n ansiona, sanoo Charlotte Erlanson-Albertsson.
– Tutkijat ovat havainneet ravintolisänä syödyn omega-3:n vaikutuksen ja epidemiologisissa tutkimuksissa on osoitettu, että paljon rasvaista kalaa syövillä on vähemmän sydän- ja verisuonisairauksia.

EU:n tutkimusneuvosto on todennut, että omega-3:lla on vaikutusta sydämeen, aivoihin ja näköön. Sen mukaan EPA ja DHA edistävät sydämen normaalia toimintaa* ja DHA auttaa säilyttämään aivojen normaalin toiminnan ja normaalin näkökyvyn.**

– Silmäongelmissa on usein kyse huonosti toimivasta silmän verenkierrosta. Omega-3 laajentaa verisuonia ja auttaa myös silmän verisuonia laajenemaan, selittää Charlotte Erlanson-Albertsson.

Kasvikunnasta saatava omega-3 sisältää ALA-rasvahappoja. EU:n tutkimusneuvosto on todennut ALA:n auttavan pitämään veren kolesterolitason normaalina.***

 

Mitä terveysvaikutuksia omega-3:lla oletetaan olevan?

Monet tutkimukset viittaavat siihen, että omega-3 voi auttaa tulehdussairauksien paranemista. Se taas liittyy oikeastaan kaikkeen suolistosairauksista nivelvaivoihin, Alzheimerin tautiin ja masennukseen.

– Odotukset omega-3:n mahdollisesta vaikutuksesta tulehdussairauksien paranemiseen johtuvat siitä, että omega-3 muodostaa aineita, jotka hillitsevät tulehdustilaa kehossa. Tulehdus aiheuttaa turvotusta, mikä puolestaan puristaa terveitä soluja kasaan. Tulehdusta pitää torjua ja turvotusta laskea, ja siinä omega-3-rasvahapot ovat tärkeässä osassa, sanoo Charlotte Erlanson-Albertsson.

Tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimustuloksia ennen kuin omega-3:n vaikutuksesta tulehduksiin voidaan sanoa mitään varmaa.

– 80 prosenttia kaikista uusista lääkkeistä on syöpälääkkeitä, mikä on tietysti tärkeää. Aivojen sairauksiin ja aivojen ikääntymiseen kuten Parkinsonin tautiin, Alzheimerin tautiin tai dementian hoitoon käytettäviä uusia lääkkeitä ei tule. Siksi ruokavaliolla on niin tärkeä merkitys. On erittäin tärkeää pyrkiä hidastamaan näiden aivosairauksien kehittymistä ja ehkäistä niitä. Siinä omega-3-rasvahapoilla on merkittävä rooli, sanoo Charlotte Erlanson-Albertsson.

 

Mistä elintarvikkeista omega-3:a saa ja paljonko niitä pitäisi syödä?

EPA:ta ja DHA:ta sisältävää omega-3:a on rasvaisessa kalassa kuten lohessa, makrillissa, sillissä ja sardiinissa ja tietyissä levissä. ALA:aa sisältävää omega-3:a on varsinkin pellavansiemenöljyssä, saksanpähkinöissä, hampunsiemenissä ja chia-siemenissä.

Pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaan (NNR 2012) päivittäin tulisi saada noin 2,3-3 grammaa omega-3:a. Sen saa esimerkiksi annoksesta lohta. Meren antimista peräisin olevalla omega-3:lla on osoitettu olevan eniten positiivisia terveysvaikutuksia muun muassa sydämeen ja aivoihin.

Riittävästi omega-3:a saa myös käyttämällä erilaisia ravintolisiä.

– Omega-3-kapselit ovat oikein hyvä vaihtoehto. Pitää vain varmistaa, että ne ovat tuoreita: rasva ei saa härskiintyä. Kapselit kannattaa säilyttää pimeässä ja viileässä, neuvoo Charlotte Erlanson-Albertsson.

 

Mitä omega-3-ravintolisää kannattaisi käyttää?

Kalaöljy on yleisin ravintolisä. Suuri määrä kalaöljyä tai omega-3:a per kapseli ei tosin takaa, että kyseessä on tiivistetty tuote. Kannattaa tarkistaa etiketistä maininta EPA:sta ja DHA:sta, jotta tiedät, mitä kapseli sisältää ja mihin se vaikuttaa.

Krilliöljy (krilli on eräs äyriäislaji) on vaihtoehto kalaöljylle. Krilliöljyn omega-3-rasvahapot ovat sitoutuneet vesiliukoisiin fosfolipideihin, kun kalaöljyssä ne ovat sitoutuneet rasvaliukoisiin triglyserideihin.

Fosfolipidit toimivat ennen kaikkea solukalvojen rakennusaineina. Triglyseridejä käytetään sen sijaan energialähteenä.

 

Jos on raskaana, pitääkö saada enemmän omega-3:a?

Raskaana olevien naisten olisi tärkeää syödä rasvaista kalaa kerran viikossa, koska sikiö tarvitsee DHA:ta ja EPA:aa kehittyäkseen oikein.

EU:n tutkimusneuvosto on todennut äidin DHA:n saannin vaikuttavan sikiön ja imeväisikäisten aivojen ja silmien normaaliin kehitykseen. **** Ruotsin elintarvikeviraston mukaan kasvatettu lohi, makrilli ja säilötty silli ovat rasvaisia kaloja, joita kaikki voivat syödä ilman huolta ympäristömyrkyistä. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kehottaa raskaana olevia välttämään hauen syömistä korkean elohopeapitoisuuden vuoksi. Evira kehottaa myös välttämään sushia, mätiä ja raakaa kalaa sisältäviä pateita ja nauttimaan raa'at, tyhjiö- ja suojakaasupakatut ja graavatut kalat kuumennettuna ruokamyrkytysvaaran takia. Tuotteissa voi olla Listeria monocytogenes -bakteeria, joka aiheuttaa ruokamyrkytyksen ja keskenmenovaaran.

Omega-3-ravintolisät eivät sisällä yleisesti ottaen sellaisia ainesosia, jotka olisivat haitaksi raskaana olevalle tai imettävälle. On myös omega-3-lisiä, jotka on suunnattu tuleville äideille. Ravintolisän käyttäminen kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa jo ennen käytön aloittamista.

 

Voiko omega-3:a saada liikaa?

Suomessa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemissuositusten mukaan 5-10 prosenttia kokonaisenergiasta saisi tulla monityydyttymättömistä rasvoista. Omega-3:a tulisi olla vähintään 1% kokonaisenergiasta.

Ruoan mukana ei voi saada liikaa omega-3:a. Ravintolisiä syödessä kannattaa noudattaa pakkauksessa mainittua suositeltavaa päiväannosta.

 

* Edullinen vaikutus saadaan, kun päiväannos on 250 mg EPA:a ja DHA:ta.

** Edullinen vaikutus saadaan, kun päiväannos on 250 mg DHA:ta.

*** Edullinen vaikutus saadaan, kun päiväannos on 2 g ALA:a.

**** Edullinen vaikutus saadaan, kun päiväannos on av 200 mg DHA:ta aikuisten suositellun omega-3-rasvahappojen päiväannoksen lisäksi eli 250 mg EPA:a ja DHA:ta.

 

Teksti: Lovisa Bergstrand

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Life-asiantuntijan vinkit… Terveysrutiinit

Lue koko viesti: Life-asiantuntijan vinkit… Terveysrutiinit

…Tapani Hakala on neljän Life-myymälän kauppias Tampereen alueelta. Hän omistaa myymälät yhdessä vaimonsa Päivin kanssa.

Syksy saapuu ja on aika palata arkeen. Millaisia terveysrutiineja sinulla on arjessasi?

- Hyvä päivä alkaa hyvällä aamiaisella. Aloitan aamuni lähes aina smoothiella, johon laitan marjoja ja viherjauheita, ja kaikkea mahdollista, mitä kulloinkin jääkaapista löytyy. Pyrin syömään muutenkin terveellisesti ja suosin mahdollisimman puhdasta ja vähän käsiteltyä ruokaa. Ruoka on ihmiselle tärkeimpiä asioita liikunnan ja unen ohella.

Miten pidät kiinni terveellisistä ruokailutottumuksista?

- Säännöllisyys on tärkeää. Yritän noudattaa säännöllistä ruokailurytmiä ja huolehdin terveellisistä välipaloista. Kun syö täysipainoista ruokaa, nälkä pysyy paremmin pois. Pyrin myös keskittymään syömiseen. Usein käy niin, että ruokaa vain lapioidaan suuhun samalla, kun selaillaan kännykkää tai tehdään jotain muuta. Jos lounaaseen voi uhrata edes 15-20 minuuttia aikaa, se kannattaa käyttää siten, että rauhoittuu ruuan äärelle ja maistelee, miltä se ruoka oikein maistuu.

Entäs liikunta? Miten pidät huolta kunnostasi ja ylläpidät liikuntamotivaatiotasi?

- Pyrin käymään säännöllisesti kävelemässä ja nyt olen aloittanut uuden harrastuksen, golfin. Uuden harrastuksen aloittaminen vie mukanaan ja antaa uutta kipinää liikkumiseen. Suosittelen kokeilemaan jotain uutta lajia, jos kuntoilu ei muuten oikein innosta.

Suositko lisäravinteita liikunnan tukena?

- Käytän Life MultiSportia ja tuen yleistä hyvinvointiani D-vitamiinivalmisteella, hyvillä rasvahapoilla, magnesiumilla ja niveliä ravitsevilla tuotteilla. Jos treenaa tavoitteellisemmin ja tekee kovempia harjoituksia, kannattaa ehdottomasti käyttää myöspalautumisjuomia ja proteiinivalmisteita treenin tukena. Usein kun aloittaa liikunnan näin kesän jälkeen, lihakset kipeytyvät. Silloin voi myös kokeilla ulkoisesti käytettäviä magnesiumvalmisteita. Niitä löytyy Life-myymälöistä useampia vaihtoehtoja. Kannattaa tulla myymälään kysymään neuvoja, sillä meillä Life-myymälöissä on koulutetut myyjät, jotka mielellään jakavat tietoa.

Onko sinulla jotain hyviä stressinhallintavinkkejä?

- Yrittäjänä on joskus haastavaa pitää kiinni säännöllisestä päivärytmistä, mutta yritän mennä ajoissa nukkumaan, sillä uni on tärkeää jaksamisen kannalta. Olen myös tottunut hiljentymään päivittäin. Se on hetki itseni kanssa. Meditoin 5-20 minuuttia yleensä aamulla ennen töihin lähtöä. Jos mahdollista, hiljennyn vielä illalla toisen kerran. En käytä meditoimiseen mitään erityistä metodia, vaan hiljentyminen tarkoittaa minulle hengitykseni seuraamista ja oman sisäisen ääneni kuuntelua.

Lue myös juttumme 11 uutta terveysrutiinia syksyyn, josta saat lisää vinkkejä!

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Hyvä tietää… Gluteeni

Lue koko viesti: Hyvä tietää… Gluteeni

Gluteeniton ruokavalio on täällä jäädäkseen. Mutta onko gluteenittomasta ruokavaliosta hyötyä kaikille? 

Monet gluteenittomaan ruokavalioon siirtyneet kokevat voivansa paremmin ja näyttävänsä paremmalta kuin aiemmin. He kertovat saaneensa lisää virtaa ja paremman ihon, ja painokin on voinut pudota. Mitään selkeää tutkimusnäyttöä gluteenin haitoista ei ole muilla kuin keliaakikoilla tai henkilöillä, jotka reagoivat vahvasti gluteeniin. Paljon valkoista vehnää sisältävä ruokavalio liitetään kuitenkin moniin tavallisiin elintapasairauksiin, vaikka tutkijat eivät haluakaan mustamaalata juuri gluteenia. Miten nämä asiat siis liittyvät toisiinsa? Ravintofysiologi Kristina Andersson auttaa meitä ottamaan asiasta selvää.

Mitä gluteeni on?

Gluteeni on vehnän, ohran ja rukiin sisältämien proteiinien muodostama aine.

Keliaakikko vai yliherkkä?

Keliaakikon vatsa reagoi usein vahvasti pieniinkin määriin gluteenia, ja gluteeni voi aiheuttaa esimerkiksi oksentelua tai ripulia. Hoitamattomana keliakia voi aiheuttaa vitamiinien ja raudan puutosta, sillä vaurioitunut suolinukka heikentää suoliston kykyä imeyttää ravintoa. Jotkut ovat herkkiä gluteenille, vaikka heillä ei ole keliakiaa. Tavallisia gluteeniherkkyyden oireita ovat muun muassa vatsakivut, ummetus, ilmavaivat, aikuisiän akne, nivelkivut ja voimattomuus. – IBS, eli ärtyvän suolen oireyhtymä, aiheuttaa vatsa- ja suolisto-ongelmia. Gluteeniton ruokavalio saattaa auttaa joitakin ärtyvästä suolesta kärsiviä, Kristina Andersson sanoo.

Valitse täysjyvä valkoisten jauhojen sijaan

Kristina Anderssonin mielestä gluteenin syöntiä ei tarvitse lopettaa, jos ei kärsi toistuvista vatsaongelmista. Kannattaa sen sijaan suosia puhtaita raaka-aineita ja kokonaisia jyviä, ja luopua kokonaan hienoksi jauhetusta vehnästä. Syömällä täysjyvää keho saa enemmän kuituja, rautaa ja antioksidantteja. Vehnäjauhoissa vehnän terveellinen kuori on seulottu pois. Vehnäjauhot sisältävät paljon tärkkelystä, mutta vähän kuituja, mikä voi aiheuttaa nopeita muutoksia verensokerissa. Tämän takia täysjyvävaihtoehdot ovat aina parempia valintoja. Tee fiksuja gluteenittomia valintoja Nykyään gluteenittomia vaihtoehtoja löytyy lähes kaikista tuotteista, mutta esimerkiksi gluteeniton leipä tai pasta voi olla erittäin prosessoitua eikä siksi niin kovin terveellistä. Leivo gluteeniton leipä itse ja valitse mieluummin papupasta tärkkelyksestä tehdyn gluteenittoman pastan sijaan. Kukkakaaliriisi, höylätty kesäkurpitsa ja paistettu valkokaali ovat muita raikkaita vaihtoehtoja pastalle. – Juurekset, peruna, riisi ja kvinoa ovat luonnollisesti gluteenittomia ja ravintorikkaita tuotteita, Kristina Andersson sanoo.

Gluteeni ei aina ole syypää!

Gluteeniton trendi saattaa viedä mukanaan, vaikkei kärsisikään vatsaongelmista. Gluteenittomat tuotteet eivät kuitenkaan automaattisesti ole terveellisiä, Kristina Andersson muistuttaa. – Monet samaistavat gluteenin epäterveelliseen ruokaan ja kokevat voivansa paremmin jättämällä leivät, pastan ja pullat pois ruokavaliosta. Silloin on kuitenkin yleensä kyse siitä, että ruokavalio muuttuu aiempaa terveellisemmäksi, eikä tämä välttämättä tarkoita yliherkkyyttä gluteenille.

Onko gluteeniton ruokavalio vaarallinen?

Ei, gluteeniton ruokavalio ei sinällään ole vaarallinen. Vehnäjauhojen vähentäminen tekee hyvää lähes kaikille. Keliakia kannattaa kuitenkin selvittää, ennen kuin aloittaa gluteenittoman ruokavalion. Keliakiaa voi nimittäin olla vaikeaa havaita, jos on noudattanut gluteenitonta ruokavaliota.


Vinkki! – Voit itse jauhaa kaurahiutaleet* jauhoksi. Sekoittamalla joukkoon hieman mantelijauhoja ja psylliumia saat hyvän pohjan lettutaikinalle. Gluteenittoman granolan teet kaurahiutaleista, öljystä, hunajasta ja vedestä. Paista granolaa uunissa, niin siitä tulee todella hyvää, Kristina Andersson sanoo.

*Kaura ei sisällä gluteenia, mutta kauratuotteet saattavat sisältää jäämiä vehnästä, rukiista tai ohrasta. Gluteenille herkän kannattaa ostaa puhdasta kauraa.


 

Teksti Linnea Bolter Kuvat Shutterstock

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Syyskuun kuukauden tuote: Life Monivitamiinit

Lue koko viesti: Syyskuun kuukauden tuote: Life Monivitamiinit

Valitse synteettisten vitamiinien sijaan 100 % luonnolliset Life Monivitamiinit!

Onko ruoka vain polttoainetta?

Jotkut väittävät ruoan olevan ”vain polttoainetta”, mutta se on kaukana totuudesta – makroravinteiden (proteiini, hiilihydraatit ja rasvat) lisäksi meidän pitää nimittäin saada ravinnostamme myös monia mikroravinteita. Tutuimpia mikroravinteita ovat vitamiinit ja kivennäisaineet, joille on määritelty saantisuositukset, mutta oikein koostetusta ruokavaliosta saamme myös valtaisan määrän kasviravinteita, kuten lehtivihreää, antosyanosideja (sinisen ja violetin sävyt), karotenoideja ja flavonoideja. Melko iso osa näiden kasviravinteiden vaikutuksista elimistössä on vielä tutkimatta, mutta yksi asia on varma – tarvitsemme niitä. Tästä syystä monivitamiini ei ikinä voi korvata monipuolista, kasvispitoista ruokavaliota.

Luonnollista vai keinotekoista?

Joskus tulee kuitenkin tilanteita, joissa ehkä haluat varmistaa, että varmasti saat riittävästi kaikkia mikroravinteita. Tällöin kannattaa valita monivitamiinivalmiste, jossa jokainen raaka-aine on mahdollisimman hyvin imeytyvässä ja, jos vain mahdollista, luonnollisessa muodossa. Lifen monivitamiinisarjasta löydät itsellesi juuri sopivan valmisteen.

Jokaiselle omansa

Kaikissa Lifen monivitamiineissa on käytetty pääasiallisena B-vitamiinien lähteenä luonnollista guavauutetta; guavahedelmä sisältää erittäin monipuolisesti B-ryhmän vitamiineja, jotka saadaan uutettua luonnollisen sitruunahapon avulla säilyvään muotoon. Lifen monivitamiinien sisältämä C-vitamiini puolestaan on valmistettu luonnollisella kaksoisfermentaatiomenetelmällä, ja mineraaleissa on käytetty hyvin imeytyviä orgaanisia yhdisteitä. Jokainen monivitamiini sisältää 12 eri vitamiinia ja 8 kivennäisainetta, sekä kasviuutteita joiden luonnolliset tehoaineet mm. tukevat vitamiinien imeytymistä.

 

Life MultiMan sisältää viinirypäleensiemenuutetta, jonka sisältämät antioksidantit tukevat tervettä mikroverenkiertoa.

Life MultiMan 55+ sisältää mm. eturauhasta tukevaa sahapalmu-uutetta.

Life MultiWomanissa tehoaineina ovat tuttu karpalouute sekä viinirypäleensiemenuute verenkierron tueksi.

Life MultiWoman 55+ sisältää uutteita parsakaalista, kukkakaalista ja mustaherukasta.

Life MultiVegetarian sopii vegaaneille ja sisältää mm. spirulinauutetta.

Life MultiSport sisältää extra-annoksen B-vitamiinirikasta guavauutetta.

Life Monivitamiinit 19,90 €/kpl 90 kaps. (248,75-349,12/kg)

 


LIFE-TUOTESARJA ON SUUNNITELTU pitämään sinut luonnollisesti terveenä. Sarjaan kuuluu kosmetiikkaa, superfoodeja, vitamiineja, kivennäis-aineita, rasvahappoja ja erilaisia yrttivalmisteita sekä muita ravintolisiä. Tuotteita saat vain Life-myymälöistä ja verkkokaupasta.


 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Liiku aivot huippukuntoon

Lue koko viesti: Liiku aivot huippukuntoon

Unohda ristikot ja sudokut. Jos haluat treenata aivoja, kannattaa kuntoilla!

– Kunto ja mieliala kohenevat liikkuessa, ja samalla paranevat myös muisti, keskittymiskyky, luovuus, stressinsietokyky ja älykkyys, sanoo psykiatrian ylilääkäri Anders Hansen.

Aivot ovat 85 miljardista aivosolusta koostuva jatkuvasti muuttuva ja todella hienostunut järjestelmä. Magneettikuvauksen yleistyttyä aivotutkimuksessa on saatu selville, että aivoissa tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Jokainen ajatus ja aistimus jättää aivoihin jälkensä ja muuttaa niitä hieman. Kognitiivisiin toimintoihin ja älykkyyteen on siis mahdollista vaikuttaa, mutta ei ristikoilla, sudokuilla tai muulla aivojumpalla, vaan aivan yksinkertaisesti päivittäisellä liikunnalla.

Psykiatrian ylilääkäri Anders Hansenin mukaan puolen tunnin kävely- tai juoksulenkki on suoranainen ”päivitys” aivoille.

– Harjoittelu vaikuttaa todella paljon aivoihin. Se tekee hyvää kaikille mahdollisille toiminnoille, kuten luovuudelle, muistille, suunnittelukyvylle ja keskittymiskyvylle. On jopa osoitettu tiettyjen aivojen osien kasvavan liikunnan myötä, hän sanoo.

Liikunta vaikuttaa aivoihin

Hansen kiinnostui fyysisen aktiivisuuden vaikutuksesta aivoihin, kun hän huomasi kuntoilevien potilaidensa voivan muita paremmin. He eivät myöskään masentuneet yhtä helposti uudelleen.

Eräässä tutkimuksessa verrattiin pari kertaa viikossa puoli tuntia käveleviä ja liikuntaa harrastamattomia. Heidän aivoistaan otettiin magneettikuvia. Tutkimustulos oli merkittävä: kävelleiden kunto oli kohonnut, mutta lisäksi psykologisissa testeissä kävi ilmi, että myös aloitekyky sekä keskittymiskyky olivat parantuneet.

– Tulos on uskomaton. Ensi kertaa ihmiskunnan historiassa moderni aivotutkimus on päässyt kurkistamaan aivoihin ja selvittämään niiden toimintaa. Ehkä kaikista odottamattomin löytö on tässä – mikään muu elin ei muutu ja vahvistu liikunnan ansiosta yhtä paljon kuin aivot, sanoo Anders.

Kivikaudelta tähän päivään

Kuntoilun suotuisat vaikutukset aivoihin johtuvat luultavasti siitä, että aivot ovat kehittyneet hitaasti.

– Aivoille ei ole tapahtunut kovin paljon 20 000 vuoteen. Yhteiskunta sen sijaan on muuttunut valtavasti vain muutaman sadan vuoden aikana. Meillä on siis yhä käytössä kivikautiset aivot, sanoo Hansen. Liikkuminen on aikoinaan ollut metsästämistä ja uusien metsästysmaiden kartoittamista. Kun fyysinen aktiivisuus paransi muistia ja keskittymiskykyä, paranivat myös eloonjäämismahdollisuudet.

– Jos vain ollaan paikallaan, ei mitään tapahdukaan – evoluution näkökulmasta ei ole mitään syytä kehittää muistia.

Aivot hyötyvät kuntoilusta

Kolme kuntoilukertaa viikossa parantaa keskittymiskykyä, muistia, aloitekykyä ja kykyä suunnitella. Myös oppimiskyky ja stressinsietokyky kehittyvät. Liikunta edistää fyysisen hyvinvoinnin lisäksi siis myös psyykkistä hyvinvointia. Pitkällä tähtäimellä säännöllisen liikunnan ansiosta aivot työskentelevät tehokkaammin ja ajattelu nopeutuu. Se johtuu siitä, että ajan mittaan aivojen eri lohkot kytkeytyvät paremmin toisiinsa. Liikunnan hyvät vaikutukset koskevat kaikkia iästä riippumatta. Harjoittelu vaikuttaa niin lasten kuin vanhustenkin aivoihin.

Tulokset näkyvät heti

Harjoittelu ei tarkoita ultrajuoksua tai viittä harjoituskertaa viikossa täydellä teholla personal trainerin kanssa. Tavallinen kävely - tai mieluummin juoksu - 30-45 minuuttia kerrallaan kolme kertaa viikossa riittää. Tulokset näkyvät heti.

– On tutkittu, että kävelylenkin jälkeen luovuustestien tulokset ovat 60 prosenttia paremmat kuin levon jälkeen, mikä on upea saavutus. Kaikkein merkittävimmät muutokset saadaan kuitenkin pitkällä aikavälillä, joten harjoitella täytyy kuukausia tai vuoden verran, kertoo Hansen.

Harjoittelu nopeuttaa uusien aivosolujen muodostumista. Positiiviset vaikutukset esimerkiksi luovuuteen ja keskittymiskykyyn kestävät muutamia tunteja harjoittelun jälkeen. Siksi kannattaakin ajoittaa liikunta aamuun – erityisen hyvä tapa tämä on keskittymishäiriöistä ja ADHD:sta kärsiville lapsille.

- Koululiikunnan sijoittaminen joka arkiaamuun olisi optimaalisinta. Se lisäisi myös mahdollisuuksia oppia paremmin matematiikkaa ja äidinkieltä, sanoo Hansen.

Liikunta - luonnon oma mielialalääke

Säännöllinen liikunta vaikuttaa tutkimusten mukaan samalla tavalla kuin mielialalääkkeet. Masennukseen, stressiin ja levottomuuteen liikunta onkin parasta lääkettä. Korkea stressihormoni kortisolin taso heikentää aivosolujen kommunikointia toistensa kanssa ja hidastaa asioiden painumista pitkäkestoiseen muistiin. Liikunnan ansiosta keho oppii alentamaan kortisolin tasoa. Mitä enemmän liikkuu, sitä vähemmän keho reagoi stressiin. Kunto kohenee ja sitä mukaa kehon stressinsietokyky kasvaa.

– Psyykenlääkkeiden syömistä ei tietenkään pidä lopettaa ja alkaa korvata niitä juoksulenkeillä. Lääkkeiden käytöstä pitää aina puhua ensin lääkärin kanssa, tähdentää Hansen.

Ikääntyminen hidastuu

Harjoittelu vaikuttaa tutkimusten mukaan myös aivojen ikääntymiseen. 25:n ikävuoden jälkeen aivosoluista tuhoutuu noin prosentti vuodessa ja aivot pienenevät. Liikunta voi muuttaa lukuja – aivot voi nimittäin jopa saada kasvamaan.

– Dementiariski laskee 40 prosenttia, jos kävelee 30 minuuttia päivässä viitenä päivänä viikossa. Jos jokin pilleri saisi aikaan saman, se olisi varmasti maailman myydyin lääke, sanoo Hansen.

Eräässä amerikkalaistutkimuksessa seurattiin 20 000:ta 70-80-vuotiasta naista 20 vuoden ajan. Tuloksissa nähtiin suuria eroja muistin ja keskittymiskyvyn suhteen. Liikuntaa harrastaneet olivat noin kolme vuotta biologista ikäänsä nuorempia. Liikunta voi siis hidastaa aivojen ikääntymistä.

– Ilman muuta kannattaa käyttää päätään jatkuvasti ja panna aivonsa koetukselle, mutta on melkein tärkeämpää liikkua. Liiku siten kuin parhaaksi näet: pyöräile, kävele tai poimi sieniä, neuvoo Anders Hansen.

 


5 fiksua vinkkiä:

• Suosi kestävyysliikuntaa! Moni asia viittaa siihen, että kestävyysliikunta parantaa stressinsietokykyä paremmin kuin voimaharjoittelu.

• Liiku säännöllisesti! Liikunnan vaikutukset näkyvät jälkeenpäin. Kestää jonkin aikaa ennen kuin hippokampus ja otsalohko – aivojen kaksi stressintorjuntakeskusta – vahvistuvat.

• Syke koholle! Pari-kolme kertaa viikossa kannattaa liikkua korkeammalla sykkeellä, jotta keho oppii, ettei kohonnut syke ole vaaran merkki. Tämä on erittäin tärkeää, jos kärsit esimerkiksi paniikkihäiriöstä.

• Ota itsestäsi kaikki irti! Muutaman kerran viikossa kannattaa yrittää ottaa itsestä kaikki irti esimerkiksi intervalliharjoittelulla. Tämä voi olla avuksi, jos kärsit ahdistuksesta.

• …ja käy kävelyllä! Jos et voi tai et halua kohottaa sykettä, tee kävelyretkiä. Ne helpottavat ahdistusta, mutta vähän lievemmin kuin kovatehoisempi harjoittelu.


Teksti: Sofia Zetterman

 

Life-Liiku-Aivot-Kuntoon-fb

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Päivitetty voileipä! 3 x superfood hummus

Lue koko viesti: Päivitetty voileipä! 3 x superfood hummus

Voille, juustolle ja kinkulle kaikki kunnia, mutta miksi et kokeilisi uusia, raikkaita leivänpäällisiä?

Hummusta on helppo tuunata ja maustaa superfoodeilla, kuten acai- tai vehnänorasjauheella. Jauheet antavat hummukselle kauniin värin ja lisää tärkeitä ravinteita!

Hummuksen perusresepti:
1 purkki kikherneitä, 400 g
3 rkl tahinia
0,5 dl oliiviöljyä
1 valkosipulinkynsi murskattuna
0,5 rkl sitruunamehua
Himalajan suolaa ja mustapippuria

Makuvaihtoehdot:
Vihreä hummus: 1 tl vehnänorasjauhetta ja kourallinen pinaattia

Punainen hummus: 2 tl acai-jauhetta ja keitetty punajuuri

Keltainen hummus: 1 tl kurkumaa ja ripaus juustokuminaa

Tee näin:
Sekoita kaikki ainekset sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa. Lisää tarvittaessa hieman öljyä, jotta saat hummukselle haluamasi koostumuksen. Voit lisätä myös sitruunamehua, suolaa ja pippuria oman makusi mukaan.

Valitse haluamasi makuvaihtoehto ja tee hummuksestasi vaikkapa punaista lisäämällä joukkoon acai-jauhetta ja punajuurta!

 

TEKSTI LOVISA BERGSTRAND
KUVA EVA HILDÉN

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Uusia makuja: Chia-hillot

Lue koko viesti: Uusia makuja: Chia-hillot

Kokeile uusia makuja! Raikkaat ja makeat hillot syntyvät hetkessä. Tässä reseptit mango- ja vadelmahilloille.

Mangohillo:
250 g pakastemangoa
3 rkl chia-siemeniä
noin 3 rkl kookosvettä
1 rkl sitruunamehua

Vadelmahillo:
250 g pakastevadelmia
3 rkl chia-siemeniä
noin 4 rkl kookosvettä
1 rkl manukahunajaa (tai agavesiirappia tai muuta makeutusainetta)

Tee näin: Sulata marjat/hedelmät. Sekoita kaikki ainekset sauvasekoittimella. Lisää nestettä tarpeen mukaan, jotta saat haluamasi koostumuksen. Säilyy jääkaapissa vähintään viikon. 

TEKSTI LOVISA BERGSTRAND
KUVA EVA HILDÉN

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Kotitekoinen Nutella

Lue koko viesti: Kotitekoinen Nutella

Kotitekoiseen nutellaan tarvitset:

3 dl hasselpähkinöitä

4-5 rkl raakakaakaojauhetta

1 tl vaniljajauhetta

1-2 rkl Life neitsytkookosöljyä

3 rkl agavesiirappia

ripaus Himalajan suolaa

2-4 rkl kasvimaitoa

Tee näin: Paahda hasselpähkinöitä 10-15 minuuttia 200 asteisessa uunissa. Ole varovainen, etteivät ne pääse kärähtämään. Hiero pähkinöistä kuoret pois. Tee pähkinöistä sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa kermainen tahna. Lisää kaakao, vaniljajauhe, kookosöljy, agavesiirappi ja suola. Sekoita, kunnes tahna on tasaista. Lisää maitoa sen verran, että tahna saa mukavan, helposti levittyvän koostumuksen. Säilytä purkissa. Säilyy vähintään kaksi viikkoa jääkaapissa.

TEKSTI LOVISA BERGSTRAND

KUVA EVA HILDÉN

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

3 x vegaaninen levite leivälle

Lue koko viesti: 3 x vegaaninen levite leivälle

Kokeile jotain uutta leivän päälle! Tässä on kolme vegaanista levitettä. Leipäsiivu siemenistä tehdyllä herkullisella levitteellä on täydellinen kumppani salaatille tai keitolle.

 

Helppo punainen pesto

1 purkillinen aurinkokuivattuja tomaatteja, noin 300 g

0,5 dl auringonkukansiemeniä

1 pieni valkosipulinkynsi

1 rkl sitruunamehua

0,5 ruukkua basilikaa

 

Tee näin: Paahda auringonkukansiemenet kullanruskeaksi paistinpannulla. Sekoita sitten kaikki ainekset keskenään sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa. Lisää tarvittaessa hieman vettä tai neutraalinmakuista öljyä, jotta saat pestolle sopivan koostumuksen. Mausta suolalla ja pippurilla.

 

Vinkki! Punainen pesto sopii niin leivän päälle kuin pastan kanssa.

 

Vihreä kurpitsansiemenlevite

3 dl pakasteherneitä tai pakastettuja soijapapuja

0,5 dl kurpitsansiemeniä

1 valkosipulinkynsi

2 tl Life Mixed Green –jauhetta (tai vehnänorasjauhetta)

2 rkl oliiviöljyä

0,5 tl sitruunan kuorta raastettuna + hieman sitruunamehua

Himalajan suolaa ja mustapippuria

 

Tee näin: Sulata herneet tai soijapavut. Paahda kurpitsansiemeniä kevyesti kuivalla paistinpannulla. Sekoita kaikki ainekset keskenään sauvasekoittimella. Mausta sitruunalla, suolalla ja pippurilla.

 

Pehmeä siemenvoi

2 dl auringonkukansiemeniä

0,5 dl hampunsiemeniä

1 rkl oliiviöljyä

1-2 rkl soijamaitoa

Himalajan suolaa ja mustapippuria

 

Tee näin: Lämmitä uuni 200 asteeseen. Laita auringonkukansiemenet uunivuokaan, valuta niiden päälle hieman öljyä ja sirottele lopuksi päälle suolaa. Paahda uunissa noin 7 minuuttia ja anna sitten jäähtyä. Sekoita paahdetut siemenet hampunsiementen ja oliiviöljyn kera. Mausta suolalla ja pippurilla, ja lisää joukkoon vielä hieman soijamaitoa, jotta saat levitteelle helposti levittyvän koostumuksen.

 

Vinkki! Säilytettävä jääkaapissa. Siemenvoita voidaan käyttää tavallisen voin tapaan. Säilyy ainakin pari viikkoa!

 

TEKSTI LOVISA BERGSTRAND

KUVA EVA HILDÉN

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

11 uutta terveysrutiinia syksyyn

life-11-terveysrutiinia-syksyyn-1a

 

Tässä 11 vinkkiä kuinka lisätä terveellisiä rutiineja arkeen. Pienilläkin asioilla voi vaikuttaa kehon ja mielen hyvinvointiin!

1. Carpe lux lounaalla

Monet meistä pohjoisen pallonpuoliskon asukkaista kärsivät D-vitamiinin puutteesta. Ennen talven tuloa kannattaakin tankata niin paljon auringonvaloa kuin mahdollista, sillä talvella meillä ei ole mahdollista saada riittävästi UV-säteilyä päivittäisen D-vitamiinin tarpeen täyttämiseksi. Ota tavaksesi käydä ulkona kävelyllä lounasaikaan, niin saat sekä liikuntaa että aurinkovitamiinitankkauksen.  

Kun talvi saapuu, D-vitamiini on saatava pääosin ruuasta. Etenkin vuoden pimeimpien kuukausien aikana D-vitamiinin saanti on hyvä turvata ravintolisällä.* Lifen valikoimassa on eri vahvuisia D-vitamiinivalmisteita sekä esimerkiksi vegaaneille sopiva kasviperäinen Puhdas+ D3-vitamiini.

 

life-11-terveysrutiinia-syksyyn-2a

 

2. Hoida ihoasi huolella

Vaikka ihosi olisi nyt päivettynyt ja kaunis, kauniin pinnan alla piilottelee usein auringonvalon aiheuttamia vaurioita ja kuivia alueita. Ihosi tarvitsee huolellista hoitoa säilyäkseen kauniina myös kesän vaihtuessa syksyyn.

– Jos et ole pitänyt ihostasi huolta, alkaa se nopeasti oireilla kun se altistuu uusille ulkoisille rasitteille, sanoo ihoterapeutti ja Weledan tuoteasiantuntija Emma Bergqvist.

– Oikeanlainen ihonhoito kannattaa aloittaa hyvissä ajoin syksyllä, jotta iho saa mahdollisuuden uusiutua ja vahvistaa suojaustaan ennen talvea.  

Hävitä kaapeistasi hyllyjen perälle unohtuneet vanhat purkit ja täytä kaappisi uusilla luonnollisilla sesonkiin sopivilla ihonhoitotuotteilla, kuten luomulaatuisilla ihoa ravitsevilla kasviöljyillä. 

Weledan Almond facial care –sarjan tuotteet hoitavat ja suojaavat herkkää ja epätasapainossa olevaa ihoa iästä riippumatta. Tuoksuttomien ihonhoitotuotteiden sisältämä hellävarainen, luomulaatuinen manteliöljy auttaa ihoa löytämään oikean tasapainon ja vahvistaa sen luonnollisia suojaominaisuuksia.

 

life-11-terveysrutiinia-syksyyn-3a

 

3. Vältä sulfaatteja ja silikoneja

Suosi luonnollisia hiustenhoitotuotteita, niin teet palveluksen itsesi lisäksi ympäristölle. Tavalliset hiustenhoitotuotteet sisältävät mineraaliöljyjä ja silikoneja, jotka voivat aiheuttaa ympäristöhaittoja.

– Olen huomannut, että hiukset, joita hoidetaan luonnollisilla shampoilla ja hoitoaineilla, ovat sileämmät ja vaativat vähemmän muotoilutuotteita kuin tavallisilla tuotteilla hoidetut hiukset. Monilla asiakkaillani hiukset ovat kuivat ja elottomat, koska he ovat käyttäneet synteettisiä tuotteita, sanoo tukholmalaisen Ecohairin kampaaja Caroline Flinkenberg.

Jotkut saattavat joutua odottamaan jonkin aikaa ennen kuin hiukset tottuvat uusiin luonnollisempiin tuotteisiin.

– Usein kemikaalien ja öljyjen välttely alkaa tuntua välittömästi hyvältä ratkaisulta, sillä ne painavat hiuksia kasaan. Joskus voi kuitenkin joutua odottamaan parikin kuukautta ennen kuin hyvät vaikutukset alkavat tuntua ja näkyä, Caroline sanoo.

Syyshiuksesi kiittävät, kun peset ne lempeillä luonnollisilla shampoilla, kuten esimerkiksi Santen Jojoba Carella tai Lava Powerilla, ja annat niille tehohoidon vaikkapa kookosöljyllä.

 

life-11-terveysrutiinia-syksyyn-4a

 

4. Syö kasviproteiinia ja elä pidempään

Uudessa amerikkalaisessa tutkimuksessa, joka julkaistiin JAMA Internal Medicinessä, analysoitiin yli 130 000 henkilön ruokailutottumuksia. Tutkijat toteavat että ne, joiden proteiinin saanti pohjautuu kasviperäisiin tuotteisiin, elävät jonkin verran pidempään kuin pääasiassa eläinperäisiä proteiineja syövät henkilöt. Miksi et siis söisi aamiaiseksi kinkkuvoileipäsi sijaan herne-, riisi- tai hamppuproteiinia sisältävän smoothien? Sekoita pari ruokalusikallista kasviperäistä proteiinijauhetta esimerkiksi omenan, avokadon, mangon ja babypinaatin kanssa. Pitää nälän pois lounaaseen saakka!

Muita hyviä kasviperäisiä proteiinilähteitä ovat palkokasvit, kuten pavut, herneet ja linssit, sekä kvinoa, pähkinät, tofu, hampunsiemenet ja chia-siemenet.  

Kokeile vaikkapa Life Chia-siemeniä ja Foodin hamppu- ja riisiproteiinijauheita. Foodin Luomu Riisiproteiini on valmistettu idättämällä ruskeaa täysjyväriisiä entsyymein, joten riisin ravinteet ovat tallella ja se on helposti sulavassa muodossa. Riisiproteiini sopii myös herkkävatsaisille, sillä se ei sisällä yleisiä allergeeneja, kuten lektiinejä, laktoosia tai gluteenia.

 

life-11-terveysrutiinia-syksyyn-5a

 

5. Herkuttele Poke bowlseilla

Ei, Poke bowls ei ole uusi keino jahdata Pokémoneja, vaan ehkä uusi keino saada syötyä suositellut 2-3 annosta kalaa viikossa.

Poke bowls on havaijilainen kala-ateria, joka muistuttaa sushia ja tarjoillaan kulhossa. Poke tarkoittaa suurin piirtein ”leikata jotain paloiksi”, ja ateria valmistetaan perinteisesti raa’asta tonnikalasta, joka paloitellaan pieniksi paloiksi ja maustetaan soijakastikkeella ja seesamiöljyllä. Kala asetellaan lämpimän riisin ja merileväsalaatin päälle. Ei ole kuitenkaan yhtä ainoaa ”oikeaa” tapaa valmistaa Poke-kulhoja, vaan sekä kalalajeja että lisukkeita voi vaihdella oman maun mukaan. Kannattaa suosia lohta, sillä se on hyvä omega-3-rasvahappojen lähde. 

Jos syöt kalaa vain harvoin, voit turvata rasvahappojen saannin omega-3-ravintolisällä.* Päivittäinen omega-3-rasvahappojen (EPA ja DHA) saanti edistää sydänterveyttä.**

Esimerkiksi Life Krill Oil on tehokas tapa varmistaa hyvien rasvahappojen saanti, sillä krilliöljyn omega-3-rasvahapot on sidottu helposti hyväksikäytettäviin fosfolipideihin, jotka eivät vaadi ruuansulatusentsyymejä imeytyäkseen verenkiertoon. Niinpä ne imeytyvät verenkiertoon tehokkaammin kuin kalaöljy.

 

life-11-terveysrutiinia-syksyyn-6a

 

6. Hapatetut ruuat ovat hyväksi vatsalle

Tasapainoinen suolistofloora on olennaista terveydellemme, sillä 80 % immuunipuolustuksestamme sijaitsee suolistossa. Suolistobakteerit ovat tärkeitä vatsan ja suoliston toiminnalle. Jotta bakteeristosi voisi hyvin, tarvitset kuituja.  

– Sinun ei tarvitse jahdata ylenpalttisesti täysjyvämerkintöjä, vaan voit sen sijaan syödä enemmän pehmeitä vesiliukoisia kuituja, joita saat hedelmistä ja vihanneksista, sanoo ravintofysiologi David Jonsson.

– Vesiliukoiset kuidut ovat suolistobakteerien ruokaa ja niillä on monenlaisia terveyshyötyjä. Pyri syömään jotain kuitupitoista jokaisella aterialla ja mielellään myös jotain hapatettua ruokaa kerran päivässä, hän sanoo.

Esimerkiksi hapankaali, kimchi, jogurtti ja kefiiri ovat hapatettuja ruokia, jotka sisältävät paljon maitohappobakteereja. Maitohappobakteereja saat myös ravintolisistä.* Lifen oman tuotesarjan probioottivalmisteen maitohappokannat ovat tutkitusti mahahappoja ja sappisuoloja kestäviä kantoja, jotka pystyvät kulkeutumaan suolistoon ja elämään siellä.

 

life-11-terveysrutiinia-syksyyn-7a

 

7. Osta uusi vihannes jokaisella kauppareissulla

Syö monipuolisesti ja lisää hedelmien ja vihannesten saantia ruokavaliossasi. Se on ravitsemusneuvo, josta harva lähtee kiistelemään.  

– Monipuolisesta ja vaihtelevasta ruokavaliosta saa monipuolisesti antioksidantteja sopivina määrinä. Ruuan sisältämät antioksidantit muodostavat yhdessä kehon omien antioksidanttien kanssa suojaverkon, joka ehkäisee vapaiden radikaalien haitallisia vaikutuksia, ravitsemusterapeutti ja lääkäri Susanne Rautiainen-Lagerström kertoo.

Yksinkertainen tapa saada vaihtelua ja monipuolisuutta ruokavalioon on ottaa tavakseen ostaa jotain uutta hedelmää tai vihannesta joka kerta ruokaostoksilla. Jos monipuolisesta ruokavaliosta kiinni pitäminen tuntuu haastavalta, ruokavaliota kannattaa täydentää monivitamiinivalmisteella, joka sisältää useita erilaisia ja toistensa toimintaa tukevia vitamiineja ja kivennäisaineita.*

Life-tuotesarjan monivitamiineista löydät räätälöidyt tuotteet niin naisille, miehille, ikääntyville kuin kasvissyöjillekin.

 

life-11-terveysrutiinia-syksyyn-8a

 

8. Tee päivittäisestä terveysjuomasta hyvä tapa

Herkuttele smoothieilla, detox-vesillä ja terveysshoteilla, ja terästä niitä superterveellisillä aineksilla, kuten kurkumalla, inkiväärillä ja chagalla. Löydä oma suosikkisi ja ota tavaksesi juoda terveellistä juomaa joka päivä.  

– Se on helppo ja herkullinen rutiini, jolla on loistavat terveysvaikutukset. Eikä se vaadi enempää aikaa kuin hampaiden pesu. Lisää siis terveysjuoma päivärutiineihisi ja koe vaikutukset. Nosta blenderi keittiöösi näkyvälle paikalle kuin majakaksi, ja hörpi antaumuksella terveellisiä juomia, sanoo Hälsodrycker-kirjan kirjoittaja Anna Ottosson.

Kun kylmät säät saapuvat, voit nauttia lämmittävästä kasvisliemestä, jota on terästetty immuunipuolustusta tukevilla superfoodeilla, kuten pakurikääpäjauheella. 

Lifelta löydät esimerkiksi Foodin kurkumajauhetta ja CocoVin Pakuriteetä. Jos elimistösi kaipaa puhdistuskuuria, kokeile Life Detox Express –yrttijuomaa. Se sisältää muun muassa elimistön puhdistumista edistävää latva-artisokkaa.

 

life-11-terveysrutiinia-syksyyn-9a

 

9. Lisää vipinää vällyjen väliin

On tiedetty jo pitkään, että seksi tekee hyvää terveydelle ja hyvinvoinnille. RFSU:n tekemän tutkimuksen mukaan jopa 53 % miehistä ja 70 % naisista kärsii ongelmista seksuaalisen halukkuuden kanssa. Yleisimmät syyt ongelmien taustalla ovat väsymys, stressi, oman ajan puute, parisuhdeongelmat ja fyysiset syyt, kuten heikentynyt potenssi tai limakalvojen kuivuus.

Tutkimus kertoo myös, että noin puolet ongelmista kärsivistä ei kuitenkaan tee mitään ongelman ratkaisemiseksi. Älä sinä kuulu heidän joukkoonsa! Kokeile jotain uutta: keskustelua, seksileikkejä tai seksuaalista halukkuutta parantavia ravintolisiä. Tiesitkö, että maustesahrami edistää normaalia sukupuoliviettiä ja potenssia miehillä? Tai että maca voi parantaa seksuaalista halukkuutta? B2-vitamiini ja biotiini puolestaan tukevat limakalvojen hyvinvointia. Myös omega-7-rasvahapot hoitavat limakalvoja. Niitä saat tyrniöljystä ja tyrniöljykapseleista.

Life-myymälöistä löydät useita turvallisia ja luonnollisia tuotteita tukemaan seksuaalista aktiivisuutta ja hyvinvointia. Esimerkiksi Tradamix on kolmen tehoaineen patentoitu yhdistelmä, joka on suunniteltu vahvistamaan miehen seksuaalista kykyä. Valioravinnon Omega7-tyrniöljykapselit sekä Omega7-intiimivoide uudistavat ja vahvistavat limakalvoja.  

 

life-11-terveysrutiinia-syksyyn-10a

 

10. Pidä aktiivisia taukoja

Hälytyskellot soivat: istuminen tappaa. Jos työskentelet toimistolla ja istut suuren osan työpäivistäsi, teet itsellesi suuren palveluksen, jos suunnittelet päiviisi jaloittelutaukoja. Aseta kännykkäsi hälyttämään tietyin väliajoin, jotta muistat jaloitella tai vaihtaa asentoa. Päätä puhua kaikki puhelut seisten. Kävele ylimääräinen kierros, kun haet kahvia. Tai miten olisi 5 minuutin jooga aamupäivällä? Entäs 20 kyykkyä joka kerta, kun käyt vessassa tai 15 minuutin kävely lounaan jälkeen? Löydä itsellesi sopivat tavat saada lisää liikettä päiviisi!

 

life-11-terveysrutiinia-syksyyn-11a

 

11. Tee liikunnasta hyvä tapa

Fyysinen aktiivisuus on olennaista terveydelle, mutta kaikille päivittäinen tunnin mittainen juoksulenkki ei sovi. Ravitsemusterapeutti ja liikunta-asiantuntija Susanne Gustafssonin mukaan on tärkeää, että kuntoilua annostellaan sopivina annoksina.

– On kyse siitä, että tekee fyysisestä aktiivisuudesta hyvän tavan. Pesethän hampaasikin päivittäin, vaikka se ei olisikaan mielipuuhiasi, sillä se antaa raikkaan ja puhtaan olon. Suhtaudu kuntoiluun samalla tavalla kuin hampaiden pesuun, sanoo Susanne Gustafsson.

Terveyssuositusten mukaan aikuiset tarvitsevat 30 minuuttia fyysistä aktiivisuutta päivittäin. Se voi sisältää esimerkiksi ulkoilua, fyysistä treeniä, puutarhatöitä tai vaikka työmatkaliikuntaa.

– Mieti ja kirjoita ylös, millaisia muutoksia voit tehdä arjessasi, jotta saisit päiviisi lisää liikuntaa, sanoo Susanne.

 


Susanne Gustafssonin vinkit aktiivisempaan arkeen:

• Vähennä paikallaan istumista – nouse seisomaan ja työskentele välillä seisten tai pidä minitaukoja päivän mittaan.  

• Käy 10-15 minuutin kävelyllä lounaan jälkeen – joko yksin tai kollegasi kanssa.

• Unohda hissi!

• Seiso, kun liikut julkisilla kulkuvälineillä.

• Pysäköi autosi kauemmas tai nouse bussista yhtä pysäkkiä aiemmin.

• Jos sinulla on kokous, jossa ei tarvitse tehdä muistiinpanoja, ehdota kävelykokousta!


Susannen kuntoiluvinkit:

• Kirjoita suunnittelemasi treenit kalenteriisi, aseta puhelimeesi treeneistäsi muistutus tai treenaa ystäväsi kanssa. Siten saat todennäköisemmin treenisi myös tehtyä.

• Laadi yksilöllinen treeniohjelma personal trainerin (PT) avulla.

• Aloita lajista, josta pidät. Ilo on paras motivaattori! Mene vaikka mukaan juoksuryhmään, aloita ratsastus tai ilmoittaudu tanssikurssille.


*Ravintolisä ei korvaa monipuolista ruokavaliota. On tärkeää syödä terveellisesti ja tasapainoisesti.

** Hyödylliset vaikutukset sydänterveydelle saavutetaan päivittäisellä 250 mg annoksella EPA:a ja DHA:ta. DHA auttaa ylläpitämään normaalia näkökykyä ja aivojen toimintaa. Hyödylliset terveysvaikutukset aivojen ja näkökyvyn kannalta saavutetaan päivittäisellä 250 mg annoksella DHA:ta.

Teksti: Philippa Magnusson/Lovisa Bergstrand

 

Lue koko viesti
41 - 50 / 154 tuloksesta