D-vitamiini valokeilassa

Julkaistu , julkaisija

D-vitamiini valokeilassa

D-vitamiini valokeilassa

D-vitamiinin tärkeät ominaisuudet hyvinvoinnillemme ovat entistä kiistattomampia. Samaan aikaan todetaan, että monissa Pohjoismaissa D-vitamiinitasot ovat liian alhaiset. Mitä tämä tarkoittaa? Kysyimme asiasta emeritusprofessori Johan Moanilta, joka kuuluu aihepiirin johtaviin tutkijoihin.  

Paras ratkaisu D-vitamiinipulaan ei ole enää kaukana, koska auringonvalon ja D-vitamiinin yhteys on kiistämättömästi todettu, OUS Radiumhospitaletin ja Oslon yliopiston tutkija, emeritusprofessori Johan Moan toteaa.

– Miljoonien vuosien ajan ihmiskunta pysytteli päiväntasaajan tuntumassa ja tottui vahvaan auringonsäteilyyn. Vähitellen jotkut vaelsivat kohti pohjoista, jossa auringonvalosta tuli puutetta. Niinpä näille ihmisille kehittyi vaaleampi iho, joka suodattaa valoa paremmin läpi kuin tumma iho. Tämän avulla ihminen pystyi hyötymään D-vitamiinista.

Myös kylmässä Pohjolassa aurinko on tämän elintärkeän vitamiinin päälähde.

– Jos otat aurinkoa noin 10–15 minuuttia koko keholle kaksi kertaa viikossa keskellä päivää juhannukseen asti, saat nostettua D-vitamiinin alhaiset talvitasot terveellisemmälle kesätasolle, Moan sanoo.

Tämä määrä aurinkoa vastaa kolmesta neljään minuuttia vahvaa kesäaurinkoa koko keholle päivittäin tai noin 30 minuutin kasvojen, käsien ja kyynärvarsien auringonvalolle altistamista.

– Toisin sanoen aurinkoa pitäisi saada enemmän kuin ”muutama minuutti,” hän sanoo.

Moan on sitä mieltä, että kannattaa vetää hihat ylös ja avata takin kaulus niin usein kuin voi, jotta paljas iho saa hieman aurinkoa myös ilman aurinkorasvakerrosta.

Moan ei halua vähätellä liiallisesta auringonotosta johtuvaa syöpäriskiä, mutta hänen mukaansa monet Pohjoismaissa kärsivät D-vitamiinipuutteesta ja tarvitsevat lisää auringonvaloa. Varsinkin tummaihoiset tarvitsevat enemmän aurinkoa. Tämän takia solarium voi hänen mukaansa olla yksi vaihtoehto, mutta ainoastaan hetken kerrallaan: maksimissaan 10 minuuttia kahdesti viikossa talvisaikaan. Hän painottaa, että on tärkeää olla liioittelematta, koska ihosyövän riski kasvaa auringonoton määrän kasvaessa.

– Hyödyn pitää olla tasapainossa riskien kanssa, professori Moan sanoo.

Seitsemän vuoden ajan Johan Moan oli ainoa norjalainen, joka uskoi valon parantavan ihosyöpää. Ihmiset nauroivat ajatukselle, mutta nyt nauru on lakannut.

– Kun tiettyä voidetta levitetään iholle ja kolmen tunnin jälkeen aluetta valaistaan punaisella valolla, syöpäsolut kuolevat, ja terveet solut pysyvät terveinä. Iho näyttää yhtä hyvältä myös käsittelyn jälkeen, eikä ihoon jää yhtään arpea, Moan sanoo.

Nykyään lukemattomat potilaat ympäri maailmaa voivat kiittää norjalaisen tutkimusta parannuttuaan ihosyövästä ilman kirurgiaa.

D-vitamiinin tärkeys ihmiselle ei ole mitään uutta. Jo 1900-luvun alusta lähtien on tiedetty, että D-vitamiini ehkäisee riisitautia lapsilla, luukatoa ja puutostiloja, mutta vasta viime vuosina tutkijat ympäri maailmaa ovat saaneet selvitettyä, kuinka hämmästyttäviä terveysvaikutuksia D-vitamiinilla on.

– Nyt tiedämme, että D-vitamiini kytkeytyy myös moneen muuhun sairauteen: sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen, niveltulehduksiin, MS-tautiin ja muihin hermostoon liittyviin sairauksiin. Tästä johtuen uusia tieteellisiä artikkeleita ilmestyy tiuhenevaan tahtiin. Jopa minun on vaikea pysyä mukana, vaikka teen päivittäin töitä D-vitamiinin parissa, Moan sanoo.

Hänen mukaansa riisitauti katosi lähes kokonaan 1920-luvulla aurinko- ja kalanmaksaöljykampanjoiden myötä, mutta tänään yhä useampi kärsii D-vitamiinin puutteesta. Riskiryhmässä ovat varsinkin tummaihoiset tai henkilöt, jotka uskonnollisista syistä haluavat peittää ihonsa. Myös sillä voi Moanin mukaan olla merkitystä, että pysyttelemme sisätiloissa, koska saatamme pelätä ihosyöpää, ja syömme vähemmän rasvaista kalaa.

Varsinkin talvella D-vitamiinia pitäisi saada enemmän ravinnosta. Päivittäinen saantisuositus on 10–20 mikrogrammaa. Suomalaismiehet saavat ruuasta noin 11 mikrogrammaa ja naiset hieman vähemmän eli noin 8,5 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä (Finravinto 2012 –tutkimus).

– Hyvin ylipainoiset ihmiset (BMI yli 30) tarvitsevat huomattavasti enemmän D-vitamiinia kuin normaalipainoiset, koska vitamiini on rasvaliukoista ja varastoituu rasvakudokseen, Moan sanoo.

Myös raskaana olevien naisten ja vanhempien ihmisten on tärkeää varmistaa riittävä D-vitamiinin saanti.

– D-vitamiini vaikuttaa moniin niin kutsuttuihin epigeneettisiin tekijöihin kohdussa. Ikäihmiset tarvitsevat enemmän D-vitamiinia koska heidän ihonsa on ohuempaa, eikä enää pysty tuottamaan yhtä paljon vitamiinia kuin aikaisemmin. Vanhemmilla ihmisillä saattaa myös olla huonompi ruokavalio, professori Moan sanoo.

 


Johan_Moan

Johan Emilian Moan, fysiikan professori

Tausta:

Väitteli biofysiikan tohtoriksi vuonna 1975. On tutkinut valobiofysiikkaa ja valokemiallisia syöpähoitoja vuodesta 1972 lähtien. Professori vuodesta 1991 lähtien. Töissä Norjan Radiumhospitaletissa ja Oslon ylipistossa.

Palkinnot:

Oslon yliopiston ja Forskningsparkenin 1. palkinto projektikilpailussa (1995), Radiumhospitaletin ja Forskningsstiftelsenin ”Innovation Prize” (1996), kansallinen Bergesen-palkinto yleishyödyllisestä tutkimuksesta (1998), European Society for Photobiologyn kunniapalkinto (1999), Venture Cup -palkinto (2001) sekä Birkeland-palkinto (2003).

Teksti: Lena Roer

 


Kirjoita kommentti
Otsikko
Kommentti