Ilmainen toimitus yli 29€
Chat arkisin klo 9-21 ja la 10-15
Nopeat toimitukset
Onko väsymyksesi kevätmasennusta

Onko väsymyksesi kevätmasennusta?

Lue valon määrän vaihtelun aiheuttamasta väsymyksestä

Oletko väsynyt, vaikka nukut paljon? 

Vaivaako makeanhimo? Eikä mikään tunnu enää hauskalta? 

Saatat kärsiä vuodenaikaan liittyvästä masennuksesta. 

Sitä kutsutaan myös kevät- tai syysmasennukseksi. 

Vuodenaikaan liittyvä masennus linkittyy vahvasti valon määrään. Sitä esiintyy yleisimmin maissa, jotka sijaitsevat kaukana päiväntasaajalta ja joissa päivän pituus vaihtelee voimakkaasti eri vuodenaikoina. Mitä kauemmas pohjoiseen matkataan, sitä  tavallisemmaksi ongelma muodostuu.

Monet masentuvat syksyllä pimeän ajan lisääntyessä. Monilla on oireita myös keväisin. Kevätmasennus aiheutuu usein stressistä - koetaan, että pitäisi voida paremmin, kun päivä pitenee ja valon määrä lisääntyy. Ajatellaan, että nyt elämä alkaa helpottua. Kohta on kesä ja kaikki ovat onnellisia. Masentunut kokee painetta olla onnellinen. Kuilu omien kielteisten ajatusten ja onnellisuuden välillä vain kasvaa. Negatiiviset ajatukset itsestä, maailmasta ja tulevaisuudesta saavat mielen yhä synkemmäksi, psykologi ja kognitiivinen käyttäymisterapeutti Edita Lemonnier kuvailee.

Edita ei kuitenkaan käytä mielellään sanaa kevätmasennus. Lähden liikkeelle siitä, että arvioin ensiksi, onko kyseessä masennus vai ei sitten pyrin käsittelemään asiaa oikealla tavalla. Ongelma voi pahentua, jos sitä kutsutaan kevätmasennukseksi. Aletaan ajatella, että jaaha, minulla on diagnoosi, nyt minä sitten tulen alakuloiseksi joka keväästä. Syntyy itseään toteuttava ennuste. Ihminen alkaa tuntea itsensä masennuksen uhriksi sen sijaan, että ajattelisi voivansa muuttaa olotilaansa tai oppia käsittelemään sitä.

Kevätmasennuksen oireet

Kevätmasennukselle, kuten masennukselle yleensäkin, on tavanomaista voimakas väsymys. Se ei helpota, vaikka nukkuisi kuinka pitkään. 

Tyypillisiä oireita ovat myös:

• Alakuloisuus, aloitekyvyttömyys ja ilottomuus

• Asiat, joista on aikaisemmin pitänyt, eivät enää kiinnosta

• Sokeri ja hiilihydraattipitoiset ruuat vetävät puoleensa

• Keskittymiskyvyttömyys, stressi ja seksuaalinen haluttomuus 

• Vastustuskyvyn heikentyminen, mikä on lisännyt sairastumista infektiotauteihin ja muihin sairauksiin.

• Työkykykin voi olla heikentynyt


Miksi kevätmasennukseen sairastutaan?

Pimeyden vaikutusta mielialaamme on perusteltu monilla syillä. Yksi perustelu on se, että pimeys vaikuttaa melatoniinin tuotantoon. Melatoniini säätelee vuorokausirytmiämme. Se on aivojemme oma unilääke, jota kehomme tuottaa öisin tai silloin, kun olemme riittävän kauan pimeässä. Toisin sanoen melatoniinia erittyy myös pimeinä talvipäivinä, mikä aiheuttaa väsymystä. Päiväsaikaan melatoniinin eritys loppuu, kun silmiemme verkkokalvojen kautta välittyy riittävästi päivänvaloa. Toinen teoria perustelee kevätmasennusta serotoniinipitoisuuden muutoksella. Serotoniini on välittäjäaine, joka auttaa säätelemään kehomme toimintoja. Se vaikuttaa unirytmiimme yhdessä melatoniinin kanssa. Melatoniini auttaa nukahtamaan, serotoniini puolestaan herättää ja saa tuntemaan olon levänneeksi. Alhaiset serotoniinipitoisuudet saavat aikaan väsymyksen tunteen.


Vuodenaikaan liittyvä masennus (SAD)

Vuodenaikaan liittyvässä masennuksessa (Seasonal affective disorder tai SAD) on kyse masennusjaksoista, jotka tyypillisesti linkittyvät vuodenaikaan ja toistuvat vähintään muutamana vuonna peräkkäin. Useimmiten masennus puhkeaa nuorella aikuisiällä.

Myös D-vitamiinilla nähdään olevan vaikutusta masennukseen. Meillä pimeän pohjolan asukeilla on tästä vitamiinista usein talvisin puutetta.

Vaihtelu talven pimeyden ja kevään valoisuuden välillä vaikuttaa meihin voimakkaasti. Joidenkin mielestä biologinen kellomme ei oikein pysy pitenevien päivien perässä. Herkkyytemme kevätmasennukselle on perinnöllistä, mutta myös elämäntyylimme voi vaikuttaa asiaan.

Tiedämme, että keväällä tapahtuva voimakas muutos vuorokaudenajoissa aiheuttaa neljälle prosentille väestöstä unihäiriöitä. Masennuksesta kärsivien oireet pahenevat, kun he nukkuvat huonosti, Edita sanoo.

Hae ajoissa apua kevätmasennukseen

Lievästä masennuksesta kärsiväkin voi tuntea oireet invalidisoiviksi. Tutkimuksen mukaan runsas 15 prosenttia ruotsalaisista kärsii oireista ja kertoo niiden heikentävän toimintakykyään. 35 prosenttia masennuksesta kärsivistä tarvitsee lääkehoitoa. Yleensä oireet ovat kuitenkin lyhytaikaisia ja kestävät eninään kuukauden ajan. Muutaman viikon alakuloisuus ei ole vaarallista. Lääkärin apua kuitenkin tarvitaan, jos sängystä ei pääse ylös tai elämänhalu katoaa kokonaan. Edita Lemonnierin mukaan ammattiapua tarvitaan, jotta noidankehästä pääsee kipuamaan pois.

On vaikeaa selvitä ongelmasta omin avuin. Yleensä masennuksesta kärsivä tarvitsee terapiaa havaitakseen, millaiset ajatukset ja käyttäytymistavat vahvistavat masennusta, ja ymmärtääkseen, mitä tarvitsee voidakseen paremmin. Uskon, että terapiatyöskentelyllä on ennaltaehkäisevä vaikutus. Kun vastaava vuodenaika seuraavaksi koittaa, henkilöllä on keinoja, joiden avulla hän pystyy selviytymään elämässä eteenpäin. Syynä masennuksen uusiutumiseen voi olla se, että oikeaa terapiamuotoa ei ole löytynyt. Näin ei ole rakentunut myöskään työkaluja, joiden avulla ongelmia aiheuttavat toimintamallit pystyisi murtamaan, Edita sanoo.


Apua käyttäytymisen aktivoinnista

Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa kaikkiin masennuksen muotoihin sovelletaan menetelmää, jota kutsutaan käyttäytymisen aktivoimiseksi.

Kun potilas on masentuneessa vaiheessa, hän tarkkailee koko ajan omia tunteitaan ja ajattelee ''ei, olen väsynyt ja voimaton, joten en lähde kuntoilemaan''. Hän tekee niin, vaikka tietää harjoittelun tekevän hänelle hyvää. Tällöin selkeästä aikataulusta on apua. Hyvinvointia tuovat asiat, kuten liikunta ja ystävien tapaaminen, kirjataan tarkasti kalenteriin. Kun asiat on aikataulutettu, ne tulevat tehdyiksi. Asioiden tekemisen jälkeen potilas voi miettiä, miltä hänestä tuntuu - yleensä hänen vointinsa on parempi.

Tavoitteena on, että potilas jatkaisi niiden asioiden tekemistä, jotka saavat hänet voimaan paremmin. Näin hän pystyy muuttamaan tapojaan ja käyttäytymistään.

Itselle tärkeistä ja hyvinvointia tuovista asioista kiinni pitäminen auttaa ihmistä voimaan paremmin. Alkaa löytyä yhä enemmän asioita, jotka tuovat merkitystä ja iloa elämäänn, Edita sanoo.


Näin ehkäiset vuodenaikaan liittyvää masennusta:

Tartu hetkeen

Ole ulkona valoisaan aikaan niin paljon kuin mahdollista. Mieluiten heti aamuvarhain, jolloin auringon vaikutus on voimakkain.

Liiku

Säännöllinen liikunta kolmesti viikossa ehkäisee masennusta. Parhaan vaikutuksen saat liikkumalla ulkona kevätauringossa.

Jätä drinkit väliin

Alkoholi pahentaa masennusta. Siispä vältä alkoholipitoisten juomien nauttimista, jos sinulla on taipumusta masennukseen.

Luo rutiineja

Säännölliset rutiinit, kuten tarkat ruokailu- ja nukkumisajat, auttavat ehkäisemään arkistressiä.

Vietä aikaa auringossa

Monet käyvät lataamassa akkuihinsa aurinkoenergiaa lomailemalla talvikaudella aurinkoisemmassa maassa ja estävät näin masennuksen syntymisen. Kirkasvalolamppu voi myös olla avuksi.


Teksti: Sofia Zetterman

Kuvat: Emma Tüll

Unsplash