Vahva vastustuskyky edistää hyvinvointia
Vastustuskykyyn eli immuniteettiin kuuluvat kaikki elimistöä infektioilta suojaavat puolustus- ja suojajärjestelmät. Esimerkiksi ihon ja limakalvojen tehtävänä on estää mikrobien pääsyä elimistöön. Ympäristön lukuisat virukset ja bakteerit sekä muut infektion aiheuttajat koettelevat immuunijärjestelmää, siksi normaalin vastustuskyvyn tukeminen on tärkeää kaikissa elämänvaiheissa. Immuniteetin perusta kehittyy jo sikiöaikana ja elämän varrella vastustuskyky kehittyy ja muuntuu kohdattujen mikrobien sekä muiden aineiden myötä. Immuniteettiin vaikuttavat muun muassa elämäntavat ja -tilanteet sekä ikä.
Normaalia vastustuskykyä voi tukea monin tavoin ja kuten muussakin hyvinvoinnissa, myös vastustuskyvyn kohdalla terveellisillä elämäntavoilla on suuri merkitys. Monipuolinen ja ravintoainepitoinen ruoka, liikunta ja lepo sekä stressinhallinta tukevat elimistöä ja elimistön kykyä torjua taudinaiheuttajia. Elimistön puolustusjärjestelmää voi tukea myös ulkoisesti, esimerkiksi kiinnittämällä huomioita käsihygieniaan.
Tuntuuko siltä, että flunssat ovat jatkuvana riesana? Tällöin kannattaa kiinnittää huomiota siihen, saako elimistö ja vastustuskyky kaiken tarvitsemansa tuen.
Mitkä vitamiinit vahvistavat vastustuskykyä?
Vitamiinit ovat elimistölle välttämättömiä suojaravintoaineita ja monilla vitamiineilla onkin vastustuskyvyn normaalia toimintaa tukeva vaikutus. Immuniteetin kannalta tärkeää on varmistaa vitamiinien A, B6, B12, C, D sekä folaatin saanti.
A-vitamiinin lähteitä ovat muun muassa porkkanat, vihreät lehtivihannekset kuten pinaatti ja lehtikaali sekä maitotuotteet. B-ryhmään kuuluvaa B6-vitamiinia saa muun muassa täysjyväviljasta sekä lohesta ja tonnikalasta. Täysjyväviljaa kannattaa syödä myös B9-vitamiinin eli folaatin vuoksi. Muita folaatin lähteitä ovat muun muassa tummanvihreät kasvikset kuten parsakaali, pinaatti ja rucola. B12-vitamiinia löytyy esimerkiksi lihasta ja kananmunista. C-vitamiinin lähteitä ovat muun muassa sitrushedelmät, mansikka, paprikat ja peruna. D- vitamiini ei ole ainoastaan vastustuskyvyn kannalta tärkeä, vaan sillä on merkittävä rooli myös luuston hyvinvoinnissa. D-vitamiinin lähteitä ovat auringonvalo, kala sekä vitamiinilla täydennetyt tuotteet, kuten kasvirasvalevitteet, maitotuotteet sekä kasvijuomat. Koska pohjoisessa auringonvalon määrä jää vähäiseksi, on hyvä käyttää D-vitamiinilisää.
Kivennäisaineista tukea immuunijärjestelmän toiminnalle
Suojaravintoaineiden joukkoon kuuluvat kivennäis- ja hivenaineet tukevat kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hivenaineita tarvitaan hitusen vähemmän kuin makrokivennäisaineita, mutta niillä on silti tärkeitä tehtäviä kehossa. Vastustuskyvyn vahvistajina toimivia hivenaineita ovat kupari, rauta, seleeni ja sinkki. Kuparia saa useasta eri lähteestä, esimerkiksi täysjyväviljasta, pähkinöistä ja perunasta. Raudan lähteitä löytyy niin eläin- kuin kasvikunnasta, mutta kasviksista saatava rauta imeytyy hivenen heikommin. Muun muassa täysjyväviljat, pavut ja pinaatti ovat kasviperäisiä rautalähteitä. Täysjyväviljatuotteet ovat myös seleenin ja sinkin lähde. Sinkkiä saa myös maito- ja lihatuotteista sekä pähkinöistä ja siemenistä.
Suoliston hyvinvointi heijastuu koko kehoon
Tasapainoisesti toimiva suolisto tukee kehon kokonaisvaltaista hyvää oloa. Suoliston normaalin toiminnan kannalta on tärkeää pitää yllä suotuisaa bakteeritasapainoa ja bakteerien tasapaino vaikuttaa vuorostaan myönteisesti myös kehon kykyyn puolustautua taudinaiheuttajia vastaan. Vatsaa ja suolistoa hellivällä ravinnolla on suoliston hyvinvoinnin kannalta iso merkitys, mutta myös elämäntavat ja stressinhallinta voivat vaikuttaa suolistoon.
Stressi saattaa heikentää vastustuskykyä
Stressinhallintaa on tärkeää opetella, sillä pitkittynyt stressi ei ainoastaan rasita mieltä, vaan sillä saattaa olla myös fyysisiä seuraamuksia. Stressiin linkittyy useita tekijöitä, jotka heikentävät terveyttä: huonolaatuinen ja vähäiseksi jäävä uni sekä mahdollisesti kiireiden ja stressin myötä yksipuolistunut, ravinneköyhä ruokavalio. Stressin painaessa päälle myös säännöllinen liikunta voi jäädä, minkä vuoksi sekä kunto että elimistön vastustuskyky saattavat laskea.
Stressi voi haitata unta ja siten vaikuttaa immuniteettiin. Riittävä ja laadukas uni tukee myös vastustuskyvyn normaalia toimintaa, sillä nukkuessa keho palautuu päivän rasituksista ja on sitten myös valmiimpi kohtaamaan uudet rasitteet.
Immuniteetin ulkoinen tukeminen
Elimistön vastustuskykyä voi tukea myös ulkoisesti. Huolellinen käsienpesu on tehokas tapa torjua taudinaiheuttajia. Tarvittaessa käsiä voi myös desinfioida, mikäli pesumahdollisuutta ei ole. Samaten kannattaa kiinnittää huomiota usein kosketettavien pintojen puhtauteen ja desinfiointiin. Esimerkiksi kännyköihin ja ovenkahvoihin saattaa kertyä melkoisesti bakteereita ja viruksia. Kasvomaskin käytöllä voi vähentää ympäristöön leviävien pärskeiden määrää.
Vaikka puhdas ympäristö sekä hygieeniset arkirutiinit ovat tärkeitä, elimistöä olisi hyvä myös hellävaraisesti valmentaa kohtaamaan ulkoisia haittoja. Vastustuskykyä vahvistaa jo lapsuudesta alkava läheinen luontosuhde. Metsässä ja luonnon parissa kannattaa viettää aikaa, sillä se ei pelkästään virkistä mieltä, vaan tukee myös immuniteettia. Kosketus metsään ja multaan edistää elimistön mikrobiston hyvinvointia ja tukee samalla kehon kykyä puolustautua ulkoisia taudinaiheuttajia vastaan.