Ravinto ja terveys

Omegat

Omega-rasvahapoilla on monia suotuisia vaikutuksia elimistöön. Pehmeät, tyydyttymättömät rasvat tukevat esimerkiksi sydämen, verisuonten ja aivojen toimintaa sekä ihon hyvinvointia. Välttämättömien rasvahappojen lähteitä ovat muun muassa erilaiset kasviöljyt, pähkinät ja rasvainen kala. Voit tukea hyvinvointiasi myös omega-valmisteiden avulla. Tutustu valikoimaan!

Omegat Lifesta

Omegat ovat elimistölle elintärkeitä rasvahappoja, joita tarvitaan monien kehon toimintojen ylläpitoon ja kehityksen tukemiseen. Rasvat jaetaan tyydyttyneisiin ja tyydyttymättömiin, tyydyttyneitä rasvoja on pääosin eläinperäisissä tuotteissa kuten maidossa ja lihassa, tyydyttymättömiä vuorostaan monissa kasvikunnan tuotteissa.


Tyydyttymättömät rasvat jaetaan vielä kertatyydyttymättömiin ja monityydyttymättömiin. Elimistö kykenee tuottamaan sekä tyydyttyneitä että kertatyydyttymättömiä rasvahappoja, mutta monityydyttymättömien osalta keho tarvitsee apua ja siksi omega-3- ja omega-6-rasvahapoista puhutaan välttämättöminä rasvahappoina. Omega-rasvahappojen ryhmään kuuluvat myös omega-7 ja omega-9-rasvahapot. Omegojen sijasta voidaan puhua myös n-rasvahapoista.


Arjen valinnat vaikuttavat ravintoaineiden saantiin ja sitä kautta myös elimistön vointiin. Suojaravintoaineiden, kuten vitamiinien ja kivennäisaineiden lisäksi myös energiaravintoaineiden saannista on syytä pitää huolta. Ravinnossa tulisi suosia pehmeitä rasvoja ja tarkkailla kovien rasvojen saantia, sillä tärkeintä myös rasvahappojen osalta on ylläpitää tasapainoa.


Elimistölle välttämättömiä rasvahappoja ovat omega-3 ja omega-6. Koska elimistö ei tuota edellä mainittuja rasvahappoja, ne on saatava ravinnosta. Linolihappo on omega-6-rasvahappo, omega-3:a vuorostaan ovat alfalinoleenihappo eli ALA sekä dokosaheksaeenihappo eli DHA ja eikosapentaeenihappo, EPA. Yleisesti ottaen omega-6:a saa runsaasti tavanomaisesta länsimaalaisesta ruokavaliosta, mutta omega-3:n saantiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota ja varmistaa riittävä rasvahapon määrä.


Mihin elimistö tarvitsee omega-rasvahappoja?

Omega-rasvahappoja sisältävät pehmeät rasvat tukevat sydän- ja verisuoniterveyttä sekä edistävät kehon normaalia kehitystä. Alfalinoleenihappo esimerkiksi tukee veren kolesterolin tasapainoa. Myös sydän kiittää hyvien rasvojen saannista, sillä DHA ja EPA tukevat sydämen normaalia toimintaa. Pehmeät rasvat on linkitetty myös muistin toimintaan sekä aivojen hyvinvointiin.


Rasvahappojen saanti on tärkeää sikiön ja imetysiässä olevan vauvan kehityksen kannalta, sillä tietyissä kehon kasvuvaiheissa rasvahapot tukevat muun muassa silmien ja aivojen normaalia kehitystä. Äidin olisi hyvä saada välttämättömiä rasvahappoja sekä raskauden että imetyksen aikana. Ravintoaineiden tarvetta voi täyttää esimerkiksi syömällä ravitsemussuositusten mukaisesti kalaa. Kala on myös elimistölle tärkeän D-vitamiinin lähde.


Ihon hyvinvointiin ja kauneuteen vaikuttavat monet asiat. Perinnöllisten tekijöiden ja ihonhoitorutiinien lisäksi myös ruokavaliolla on suuri merkitys ja esimerkiksi rasvahappojen puutos saattaa vaikuttaa ihon kuntoon. Monipuolinen, riittävästi vitamiineja ja ihon kauneutta tukevia kivennäisaineita sisältävä ruokavalio edistää ihon hyvinvointia. Ihoa hyödyttäviä hyviä rasvoja saa muun muassa helokkiöljyistä.


Omega-rasvahapot ovat elimistölle tärkeitä, joten niiden säännöllinen ja riittävä saanti on syytä turvata kaikissa elämänvaiheissa. Esimerkiksi painonpudotusta suunnitellessa on tärkeää muistaa, että hyvien rasvojen karsiminen ei edistä kokonaisvaltaista hyvinvointia vaan painonhallinnassa tulee kiinnittää huomiota rasvojen laatuun ja mahdollisuuksien mukaan karsia ruokavaliosta kovia rasvoja.


Mistä omega-rasvoja saa?

Omega-3-rasvahappoja saa ensisijaisesti ravinnosta. Hyviä lähteitä ovat esimerkiksi rypsiöljy, pellavansiemenet, saksanpähkinät sekä rasvainen kala. Omega-6-rasvahappoja löytyy erilaisista kasviöljyistä, pähkinöistä ja siemenistä.


Monipuolinen ruokavalio edistää hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Pähkinät ovat käteviä välipaloja ja sekä pähkinöitä että siemeniä voi hyödyntää monipuolisesti ruuanlaitossa. Kalasta elimistö saa DHA:ta eli sekä EPA:a. Mikäli esimerkiksi ruokavalion tai allergian vuoksi kalaa ei pysty syömään, voi kääntyä muiden rasvahappojen lähteiden puoleen. Muun muassa säännöllinen kasviöljyjen sekä pähkinöiden ja siementen käyttö salaateissa on helppo tapa lisätä hyvien rasvojen määrää. 


Kasvissyöjä tai vegaanista ruokavaliota noudattava saa yleensä ravinnosta ainakin omega-6-rasvahappoa, mutta omega-3:n riittävää määrä on hyvä varmistaa. Vegaanisen ruokavalion tukena voi hyödyntää erilaisia vegaaneille suunnattuja ravintolisiä.


Kalaöljyn käytöllä on pitkät perinteet ja nykyään kalaöljyvalmisteita löytyy monenlaiseen makuun, niin nestemäisessä muodossa kuin kapseleinakin. Lifesta löydät laajan valikoiman tuotteita, jotka täydentävät elimistön omega-rasvahappojen tarvetta ja tarvittaessa lisäinspiraatiota ja vinkkejä saa myös Lifen myymälöiden asiantuntevalta henkilökunnalta!